Ausculto – Viikon Aivoradio 24/2019

”Kultaa ja timantteja – Topi Sorsakosken parhaat: Ei kai suomalainen juhannus ole mitään ilman Topia? Tässä sitä tulee tuonne rokin sekaan.”
T

”Creedence Clearwater Revival – Best Of: Juhannus- ja kesämusiikkia. Biisiäkään ei tarvitse skipata, vaan antaa soljua lailla vihreän joen.”
A

”Billy Idol – Idolize Yourself – The Best of Billy Idol: Ajelin viikolla mutkin Jyväskylässä ja tämä albumi piti kuunnella muutamaan kertaan. Todellinen hittikavalkadi, joka tahditti kaasujalkaa mukavasti (valoja kuitenkin räpsäyttelemättä).  Kun näin Billyn aikoinaan Oulussa, olin positiivisesti yllättynyt. Mies takoo rokkiaan energialla, mutta melodian kaaret huomioiden.”
Yyte

”Lynyrd Skynyrd – All Time Greatest Hits: Some jams are way better than I remembered. Still Sweet Home Alabama gets a bit repetitive in the long run.”
Spinebrain

Ausculto – Viikon Aivoradio 23/2019

”Liam Gallagher – Shockwave: Uusi Liam-single ilmaantui männäyönä. Tutuilla linjoilla jatkuu.

Dr. John – Right Place Wrong Time: Ensimmäinen aamulla silmiin sattunut uutinen oli Dr. Johnin edesmeno. Herra on paikallaan muistaa viikon Aivoradiossa.

Bon Jovi – Blood on Blood: Tallinnan-keikka oli ja meni. Tämänkin soittivat ja kyseessä oli oikeastaan ainoa biisi, joka todella harmitti kun jäi kuulematta livenä. Ei ole Suomessa soinut niillä keikoilla, joilla itse olen ollut…

Topi Sorsakoski & Agents – Romanialainen kitara: Tätä piti soitella treenatessa yhtä kesän keikkaa kohti. Jotain kiehtovaa tässä sävelmässä on.”
A

”ZZ Top – Tres Hombres (albumi): Sadly I missed the gig this week in Helsinki and after watching the documentary in Yle Areena, I got even more bummed. 50 years rocking with the same members, hats off!!!
Spinebrain

”Kansas – Dust in the Wind (live): Latasin itselleni yhtyeen Live at Whisky albumi, jolta tämä hieno tulkinta.

D-A-D – No Doubt About It: Tanskalaisorkesteri on uusimmalla albumillaan, A Prayer for the Loud, vahvassa vedossa. Ja sanomakin on kohdillaan.

Trammps – Seasons for the Girls: Pehmeäpää discosoulia 1970-luvun hittikoneelta.

Bohemian Betyars – Csavargó: Tallinnan torilla bongattua unkarilaismusiikkia.

Blassics – Happy News Energing: Afrofunkia Hämeenlinnasta genren olemusta vahvasti kunnioittaen.

Chicago – All is Well: Chicago V (1972) oli ensimmäinen hankkimani yhtyeen albumeista. Etenkin soittopuoli on komeaa kuunneltavaa ja lauluharmoniat oivassa balanssissa.

Leonard Cohen (Live in London) – Boogie Street: hienosti laululettu ja tyylitietoisesti taustoitettua Cohenia Lontoon kylällä.

Crusaders (Royal Jam) – Never Make a Move Too Soon: Loistava Crusaders live feat. B.B. King.

Steve Winwood – Domingo Morning: 2003 vuoden albumillaan About Time Steve palasi juurilleen – musiikkiin, jossa hammondilla ja rummuilla luodaan kappaleiden runkokehikot.”
Yyte

”The Doobie Brothers – China Grove: Mukava riffi, jonka tahtiin jalat polkevat tahtia. Autoilumusaa.

Missikisat – Proteus: Stoner-meininkiä ja jotain sellaista, että voisi soida Ilosaarirockissa.

Kamchatka – Perfect: Jatketaan sitä autotunnelmaa. Näinhän se pitää rokkia soittaa!

Apocalyptica feat. Sandra Nasic – Path II: Kumpikin artisteista oli aika pinnalla tuolloin. Tästä on kohta 20 vuotta, mutta edelleen kuulostaa hyvältä.

Steve Reich – Drumming 1: Matemaattisen musiikin pioneeri. Tätä teosta, jossa yhtä rytmiä toistetaan kaksitoista kahdeksasosaa, olen ollut näkemässä livenä. Oli melkoista. Miettikää teosta metalliriffeinä, sieltä löytyvät ne kaikki.

Low – On the Edge Of: Parhaillaan Sidewaysissa soittava bändi osuu ajoittain todella syvälle kultasuoneen.

Aarno Raninen – On hetki: Ensimmäisiä kappaleita, joita olen pianolla osannut soittaa. Kesämökkimusiikkia ja aika kova sävellys.

Roy Orbison – Oh, Pretty Woman: Roy on legenda. Tämä kappalekin on. Menee myös tuohon kesämökkikategoriaan.

Mike Post – Theme From NYPD: Paras poliisisarja ja sen legendaarinen tunnari. Mike on muuten säveltänyt sen Hill Street Bluesinkin teemaan.

Dubmood – Monkey Island: Tietokonemusiikkia ja varsinkin tietokonepelimuusiikkia on tehty aika hyvääkin. Tässä yksi tunnistettava versiointi.”
T

Keikka-arvio: Eppu Normaali @ Pöheikön Pölläys, Ylöjärvi, 24.5.2019

Eppu Normaali avasi keikkakesänsä viime viikon perjantaina 24.5. kotitanhuvillaan Ylöjärvellä 28. kertaa järjestetyssä Pöheikön Pölläys-tapahtumassa. Allekirjoittanut kaapi keikkalipun ja majoituksen takataskuun välittömästi viime marraskuussa kun esiintyminen julkistettiin: olisihan kyseessä ensimmäinen ”oikea” Eppu-keikka liki kahteen vuoteen.

Aamujuna Joensuusta kutsui perinteiseen keikkareissutyyliin klo 7 ja harmaa Tampere saavutettiin Pieksamäen aseman bluesin jälkeen puolen päivän maissa. Lähiliikennebussilla alkuillasta kohti Ylöjärveä ja välittömästi porttien auettua klo 19 eturiviin pitämään paikkaa. 

Lämmittelynumerona toimi Jenni Mustajärvi yhtyeineen. Aivan tarttuvia biisejä, vaikkakin alkusetistä tuli aika monta samansykkeistä kappaletta. Bändi ja Jenni itse kyllä toimivat hyvin! Myös isä-Pauli oli tarkkailemassa meininkiä lavan reunalla.

Klo 22.15 oli sitten pääesiintyjän vuoro. Aloitus viivästyi kuitenkin pari minuuttia, kun teknikot nostelivat käsiään pystyyn Pantsen (uusien?) kitaraefektien kanssa. Tahroja paperilla räimäytti kuitenkin tunnelman heti teltan kattoon. Pientä kiertohämminkiä meinasi olla, mutta sen ei annettu latistaa. Heti perään ammutut Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset ja Vihreän joen rannalla (kauan sitten) poistivat omat epäilykset siitä, oliko tässä reissussa mitään järkeä. Hienosti soi ja Yhtye oli harjoitelleessa sekä inspiroituneessa iskussa.

Ensimmäisessä puheenvuorossaan Martti totesi, että edellisen keikan jälkeen valtaosasta bändiä on tullut virallisesti vanhoja. Lisäksi hän omisti ainakin tämän ensimmäisen keikan alkuaikojen voimahahmolle Mikko Saarelalle, jonka kädenjälkeä kuultiin vahvasti seuranneessa helmessä Hipit rautaa. 

Minun aurinkolasit kuultiin toissa kesältä tuttuna duettona Martin ja Sami Ruusukallion esittämänä. Sitä seurasi toinen, vielä kauemmaksi historiassa ulottanut, Saarela-biisi Maitokuskitwist. Esi-eppu-aikainen ralli, jota oli selvästi harjoiteltu ja sovitettu lisää maaliskuisen Tavastian-keikan jälkeen.

Näiden parin obskuriteetin jälkeen alettiin siirtyä hittejä kohti kahden loisteliaan numeron myötä. Pimeyden tango ja Vuonna85 soivat molemmat rouheasti ja röyhkeästi, niitä seuranneen On viatonta ja kainoa harrastukseni ainoa-biisin ollessa jälleen piristävä poikkeus hittikavalkaadissa.

Keikan top3-hetkiin lukeutui Kun olet poissa. Viimeisimpänä keikkakesänä 2017 piti kiertää neljä keikkaa kolmen kuukauden aikana, että sen sai kuulla: nyt osui heti. Loistava tunnelma ja hienoa soittoa lopukkeen vyöryessä biisin teeman mukaisesti. KOP:in jälkeen oltiinkin turvallisesti klassikko-osastolla loppukeikan ajan.

Valistusosuudesta vastasi jälleen parivaljakko Murheellisten laulujen maa ja Baarikärpänen. Jälkimmäisessä Torvinen soitti muutama vuosi sittenkin nähtyä led-valoin koristeltua kitaraa, jonka sointi oli tällä kertaa mallinnettu akustiseksi. Eli pitkästä aikaa paluuta vanhaan meininkiin, kun Baarikärpänen säestetään akkarilla! Urheiluhullu sisälsi tietenkin Martin lihasten esittelyt.

Joka päivä ja joka ikinen yö on aina mahtava eikä sortunut tällä kertaa ylisoittamiseen kuten joskus. Puhtoinen lähiöni seurasi sitä, kuten usein. ”Lähiön” lopun vihellyssoolossa kuultiin piiitkäästä aikaa bassosoolo takanojineen, kuten joskus aikoinaan. Mukava välähdys menneestä tämäkin.

Loppukirissä soinut Linnunradan laidalla eli hieman erilaisella kitarakompilla kuin aiemmin ja Aku ryskytti massiivisesti. Teltassa olleet useampi subbari tehostivat eritysesti bassorumpua nasakasti. Kitara, taivas ja tähdet ja viimeisenä kuultu Voi kuinka me sinua kaivataan saattelivat pääsetin loppuun Kahdeksas ihme-levyn tunnelmissa.

Encoreen saavuttiin Martin juontaessa sisään biisin, jonka ajankohtaisuudesta poliitikot ovat pitäneet hyvän huolen. Vuoron sai Suomiilmiö, joka on livenä aina parempi kuin levyllä kertosäkeen yhteislauluineen. Toiseksi viimeisenä kuultiin haikeankaunis Kaikki häipyy, on vain nyt ennen kuin Njet njet saatteli hienon keikan maaliinsa loppuryminöineen.

Hieno keikkareissu siis takana jälleen. Lavalta kouraan saatu biisilista muuten paljasti, että encoressa oli tarkoitus soittaa neljä biisiä. Keikka päättyi tasan klo 00.00, mutta Pidetään ikävää jäi pois. Jos alussa ei olisi ollut siitä muutaman minuutin viivästystä kitarakamojen kanssa, niin ehkä se olisi kuultu…

Biisilista kokonaisuudessaan:

  1. Tahroja paperilla
  2. Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset
  3. Vihreän joen rannalla (kauan sitten)
  4. Hipit rautaa
  5. Minun aurinkolasit
  6. Maitokuski-twist
  7. Pimeyden tango
  8. Vuonna ’85
  9. On viatonta ja kainoa harrastukseni ainoa
  10. Kun olet poissa
  11. Murheellisten laulujen maa
  12. Baarikärpänen
  13. Urheiluhullu
  14. Joka päivä ja joka ikinen yö
  15. Puhtoinen lähiöni
  16. Linnunradan laidalla
  17. Kitara, taivas ja tähdet
  18. Voi kuinka me sinua kaivataan
  19. Suomi-ilmiö
  20. Kaikki häipyy, on vain nyt
  21. Njet njet

Muutama keikkavideo löytyy täältä: https://www.youtube.com/playlist?list=PLsVziYINquEZ7g9CKSQ_dIfcT1jRBlAX0

Ausculto – Viikon Aivoradio 20/2019

”Talking Heads – Genius of Love (Stop Making Sense): Alunperin Tom Tom Clubin hitti vuodelta 1981. Ja Tom Tom Clubhan oli alun perin Talking Heads yhtyeen Chris Frantzin ja Tina Weymouthin sivuprojekti. Stop Making Sense on samannimisen kolmesta Talking Heads -konsertista koostetun elokuvan soundtrack.

Edwyn Collins – Gorgeus George: Orange Juicen hajottua Edwyn aloitti soolouransa. Hänen kolmannella sooloalbumillaan suurimman hittinsä (A Girl Like You) lisäksi on myös näinkin upea kappale.

Little Steven – Soul Power Twist: Tuoreelta Summer of Sorcery -albumilta. Jotekin tulee mieleen Southside Johnny & the Dukes, jossa tosin mr. Zandt on myöskin soitellut. Päivitettyjä nuoruuden kaikusointuja.

Ulf Lundell – Definitivt religion: Albumille Tranorna kommer Ulf on työstänyt bändiversioiksi seitsemän kappaletta viimevuotiselta Skisser-levyltään. Vahvaa, vahvaa Ulfin tulkintaa ja bändityöskentelyä.

Ulf Lundell – Klockorna: Otetaanpa kuunteluun sitten kappale albumilta Skisser. Mies ja kitara, toimii näinkin.

Ismo Alanko – Voi ei!: Ismo pyrkii tekemään sellaista musiikkia, jota itse haluaisi kuunnella. Kelpaa minullekin.

West, Bruce & Laing – Pleasure: 70-luvun perus jytä meininkiä tältä ns. super triolta.”
Yyte

”Kingston Wall – I Feel Love: Donna Summeria paljon paremmassa muotissa. Tässäkin kappaleessa on sellainen juoksukisafiilis.

Devin Townsend Band – Storm: Sateisen kesäpäivän musiikkia. Luvattoman kova laulusuoritus.

Gov’t Mule – Mr. Man: Perinteistä eteläistä rokkia, mutta niin pirun hyvin esitettyä. Tämä sinne aurinkoisempiin päiviin.

Porcupine Tree – Trains: Aletaan kolkutella niitä aikoja, kun tämä kappale soi takaraivon sopukoissa. Kesäillat ja Trains… huoh.

Rhapsody of Fire – Seven Heroic Deeds: Piti nostaa Rhapsodylta listalle sellainen kappale, jossa ei ole of-sanaa. Se on nimittäin jokseenkin harvinaista. Takuuvarmaa sinfoniametallia.

Rainbow – Stargazer: Rainbown parhaan levyn parhaita kappaleita. Kappale taitaa olla New York-miksauksena, mutta se ei huononna tehoa.

Arch/Matheos – Straight and Narrow: Sattuman kaupalla tuli vetävä power metal -biisi vastaan. Helloweeniä, Edguyta ja pikkuisen enemmän progea. Oikein hyvä.

Masterplan – Headbangers Ballroom: Ja sitten noita edellisiä ihan oikeasti. Jorn Lande on parhaita metallilaulajia ikinä.

Ghosts on TV – End All States: Vaikuttavaa Suomi-musaa. Jälleen on tunnelma kuin kesämökki vesisateella. Vihreä ja syvä.

Godspeed You! Black Emperor – Storm: Post-rockia mp3-ajalta. Parikymmentä minuuttia miellyttävissä tunnelmissa.”
T

”Tässä matkalla kesän ensimmäiselle Eppu-keikalle voisi koota puoli tusinaa biisiä heiltä. Orkesterin kehityskaarikin hahmottuu samalla.

Pop pop pop
Vahantajoki
Taivaassa perheet turvataan
Kaikki häipyy, on vain nyt
Kivenä kengässä
Suolaista sadetta”
A

Ausculto – Viikon Aivoradio 20/2019

”Idle Hands – Mana: Hands down of the biggest surprises this year. Saw them at Keep It True and thought it was good, but this debut album is filled with great hooks, melodies and sing-alongs…don’t miss out!!”
Spinebrain

”Räjäyttäjät – Samassa veneessä: Yksinkertaisesti soundit alkavat olla sellaiset, että Räjäyttäjiäkin jaksaa kuunnella. Doom-otekaan ei ole pahasta. Iloisempaa Spiritus Mortisia.

NEFER NEFER – Älä mee: Suosituslistalta tullutta poppia. Kyllä tätä auringonpaisteessa kerran kuuntelee.

Juice Leskinen – Ajan henki: Kuten kaverini totesi: Ei uskoisi, että on tehty 80-luvun alussa.

Cog – Bird of Feather: Australiasta aikojen takaa. Mikä hulluinta tämä soi joskus Radio Suomessa.

Onségen Ensemble – Duel: Magyarpossemaista kasvattelua. Tällaisesta tykkään valoisina kesäiltoina ja jopa kesäöinä.

Kaunis Kuolematon – Eloton: Bändin nimi ei ehkä kutsu luokseen, mutta laadukasta on materiaali. Fallujah tulee itselleni mieleen. Kliinit laulumelodiat toimivat oikein hyvin.

Daft Punk – Beyond: Daft Punkia voi aina olla kappale pari.

Saxon – The Secret of Flight: Jotenkin tällainen perinteinen hevimetalli lähtee pieninä annoksina liiankin hyvin.

Silversun Pickups – Freakazoid: Veljen suosituksia. Kovasti on kaikuja musiikista, jollaista itse soitamme.

Kolmas Nainen – Iso tyttö ja pikkutyttö (Live): Minähän en livejä harrasta juurikaan, mutta tässä Paulin laulu ja bändin soitto on parhaimmillaan. Kova.”
T

”Tällä viikolla on sitten ollut Bruce-viikko livetaltiointien muodossa, uutta levyäkin odotellessa. Nyt kun näitä arkistobiisejä löytyy Spotifystakin, niin laitetaan muutama nosto jakosalle.

Badlands
Born to Run
Further On (Up the Road)
The Ghost of Tom Joad (feat. Tom Morello)
Land of Hope and Dreams
Murder Incorporated
No Surrender
Racing in the Street
Tenth Avenue Freeze-Out”
A

”Jon Lord – Blues Project Live: Minulle Jon Lordin jäljittelemätön urkusaundi oli Deep Purplen sielu. Hänen soololevyissään on usein toisenlainen, klassisen ote, mutta tällä levyllä mennään taas ja kovaa.”
Yyte