Ausculto- Viikon Aivoradio 3/2020

” Chelsea Wolfe – Dirt Universe: Chelsea on pitkään jo pitkään soinut minun soittolistoillani. Joku äänessä tehoaa, vaikka onkin hiukan itseääntoistavaa.

Thom Yorke – Not The News: Thomia voi kuunnella helposti melkein milloin vaan. Se on niin laadukasta tuotannoltaan, että harvoin se häiritsee, vaikka olisi kimuranttejakin säveliä.

False – The Serpent Sting, The Smell of Goat: Naisvokaaleiksi ei heti uskoisi, mutta vakuuttavaa on. Falsen tuotokset ovat muutenkin mieleeni.

Pave Maijanen – Elämän nälkä: Suomen Nordman eli Pave Maijanen. Tämä pillitouhu soi loppupäivän päässä.

Peter Gabriel – Red Rain: So-levy on kuuntelemistani Gabriel-levyistä heittämällä paras. Se on ehkä myös helpoin.

Wilderun – The Unimaginable Zero Summer: Wilderunia pidetään monessa mediassa vuoden metallilevynä. On tässä hiottu monimutkaiset rakenteet hyvin vaivattomasti haltuun otettaviksi.

Lauri Porra, Flyover Ensemble – Abeyance: Onpa kaunis.

Liima – Life is Dangerous: Tässä hyökätään albumin nimen mukaisesti sinne 80-luvun pimeille kantateille. Tunnelmallista.

Xysma – I’m Not Ready To Dance: Xysma on kulttibändi jos mikä. Tätä on vaikea määritellä mihinkään genreen, mutta on tässä elementti, joka tarttuu. Jos 8-vuotias tyttärenikin kysyi, että ”mikä bändi, kuulosti jännältä”, niin pitää jonkin osua kohdilleen.

PMMP – Kuvia: En ole Veden varaan -albumia kuunnellut pariin vuoteen. Kylläpä se kuulosti menevältä.”
T

”Oasis – The Masterplan: Klassikot kuunteluun uuden vuoden kunniaksi. Tämän jousi- ja puhallinsovitukset on miellyttäneet aina.

The Rolling Stones – Beast of Burden: ”Some Girls” lienee jonkinlainen kadotettu klassikkolevy. Tässä biisissä on se yksi mahtava mollisointu siellä välissä.

Chisu – Tuu mua vastaan: Polaris-levy soi tuoreeltaan paljon vuonna 2015. Nyt tuli kuunneltua pitkästä aikaa ja todettua, että onpa laadukasta tuotantoa.

Daft Punk – Give Life Back to Music: Yksi 2010-luvun parhaista levyistä käynnistyy tällä raidalla.

Pariisin Kevät – Matkalla etelään: Tämäkin on niitä 2010-luvun kappaleita, joka siihen assosioituvilla muistoilla nousee kokoaan suuremmaksi. Eilen kuuntelin yhtyeen kaksi ensimmäistä levyä ja Astronautti oli tällä kertaa selvästi parempi.”
A

”Boomtown Rats – Trash Glam Baby: Bändi on koossa taas ja hyvässä vireessä. Albumia pukkaa maaliskuussa.

David Bowie – Lazarus: Ei ehkä 2010 luvun paras kappale, mutta ehdottomasti yksi vaikuttavimmista ja koskettavimmista.

Al di Meola & Eszter Horgas – Habanera: Kerrassaan virtuoosimainen tulkinta Bizén Habanerasta (Carmen).

Pat Travers – Hooked on Music: Ausculto täytti 13.1. viisi vuotta. Pat Travers kynäili jo reilut nelisenkymmentä yhden yhteisen perustan tiimimme jäsenille.

Ozzy Osbourne – Ordinary Man (feat. Elton John): Ossi hempeilemässä duettoa Eltonin kanssa singlelohkaisulla kuukauden päästä julkaistavalta albumiltaan.

Bob Geldof – Night Turns To Day: Boomtown Rats hajosi 1986 ja Geldof aloitti soolouran. Ratsien tulevan albumin myötä päätin perehtyä myös Geldofin tähän puoleen.

Kraftwerk – Elektro Kardiogramm – Hütterin ja Hilpertin kirjoittama teos, jonka Kraftwerk julkaisi 2003.  Mukavalla sykkeellä mennä, mutta vain reilut kolmisen minuuttia.

Tuomo – Mutually Assured: Jos ei esiintyjän nimi paljastaisi Prättälää suomalaiseksi, niin musa ei sitä ainakaan ilmiantaisi. Toisaalta tämä kyllä vahvistaa faktaa, että Suomessakin osataan.

Foghat – Maybelline: Olen nähnyt Chuck Berryn livenä. Vaikka mies ei ollut tuolloin enää parhaassa vireessä, niin kyllä hän on ison puumerkin jättänyt rock’n’roll-musiikille. Tämän kappaleen hän levytti 1955 ja seitsemäntoista vuotta myöhemmin sitä versioi lontoolainen Foghat-yhtye soolokitarassa Rod Price. Levyn tuotti muuan Dave Edmunds.”
Yyte