Ausculto – Viikon Aivoradio 40/2018

Infernal Coil – Wounds Never Close: Infernaalisen kaoottista mustaa dödö Ameriikasta, joka tappaa talossa, puutarhassa naapurin petuniatkin.

Pure Wrath – Colourless Grassland: Olen odottanut tämän levyn ilmestymistä suoratoistopalveluun pitkään. Indonesialainen one-man band osoittaa heti debyytillään tyylitajunsa ja levyt myytiin loppuun nopeasti.

Rebel Wizard – The Prophecy Came and It Was Soaked with the Common Fools Forboding: Yhden miehen orkesterilla jatketaan ja tässä levyllä vedetään 50/60 säännöllä mustempi ja perinteisempi metalli komeasti yhteen. Ehdottomasti yksi vuoden yllättäjistä tähän mennessä, kiitos vinkista Asmodeukselle.

The Eternal – Don’t Believe Anymore: Erittäin komeita ja eeppisiä sävellyksiä tarjolla Australiasta. Vahva suositus goottihenkisen doom-metallin ystäville.

Kaiser – Earthquake: Komeeta stoner doomia Suomesta, joka tuli koettua livenä maanantaina Vastavirta-Klubilla. Vahva suositus riffien ystäville.

Master’s Hammer – Fascinator: Tämän levyn ilmestymistä on kanssa odotettu digitaaliseen julkaisuun kauan. Tsekkien kummajainen on edelleen hyvässä vedossa.

Helrunar – In Eis und Nacht: Mustempaa pakanametallia Saksasta. Tyylilleen uskollinen, silti laadusta tinkimättä.

Anatomia – Carnal Mutilation: Kävin tsekkaamassa viime lauantaina Japanin miesten grindaamisen Ääniwallissa. Porukkaa ei ollut tungokseksi asti, mutta kavereita ja hyvää musaa sitäkin enemmän.”
Spinebrain

Joe Bonamassa – Stronger Now In Broken Places: Uuden albumin (Redemption) balladi pääsi yllättämään herkkyydellään.

Bloodline – Calling Me Back: Kaikkea sitä oppii, kun lukee ja kuuntelee. Tässä yhtyeessä Joe Bonamassan kanssa musisoivat mm. herrat Oakley, Kriger ja Davis.  Siis Allman Brothersien Berry Oakleyn poika Berry jr. (basso ja päävokalisti), Doorsien Robby Kriegerin poika Waylon (kitara)ja Miles Davisin poika Erin (rummut) lisäksi koskettimia näpytteli Lou Segreti.

Chris Duarte – Satisfy: 55-vuotiaan texaliaiskitaristin bluesia melkein vanhalla häämekkokuosilla albumilta Something Old, something new, something borrowed but all blue.

Steve Hackett – The Court of the Crimson King: Ex-Genesis kitaristin live-albumi The Tokyo Tapes julkaistiin 1998. Kyseinen kappale on McDonald/Sinfield -tuotantoa ja originaali King Crimson -yhtyeen.

Sofia Jannok – Davádat: Sofian saamelaiseen perintään pohjautuva poprock nousee aika-ajoittain kuuntelulistalleni.

Focus – Red Sky At Night: Thijs van Leer / Jan Akkerman tuotantoa, molemmat soittimiensa virtuooseja.  Tällä kappaleella Jan huolehti kitaroinnista, David Kemper rummuista ja Thijs kaikesta muusta (mm. baasottelun Moogin syntikalla).

The Who – God Speaks, of Marty Robbins: Pete Downsendin sävellys The Whon 11:nnelle studioalbumille joka ilmestyi 2006 24 vuotta edellisen (It’s Hard) jälkeen.

Charles Aznavour – J’aime Paris au mois de Mai (Jazznavour): Maanantaina hiipui upean ranskalaisen tulkitsijan elämänliekki 94 vuoden iässä.”
Yyte

Ultra Bra – Itket ja kuuntelet: Ilkeämpää Ultra Brata Veriseittejä-albumilta.

Tom Petty and the Heartbreakers – Good Enough: Pitääkö se minunkin nyt Pettyä…

The Night Flight Orchestra – West Ruth Ave: Tämä on mahtava bändi. Tästä oikein pursuaa se ruotsalaisten taito.

Linkopii – Leena: Blondien ja Debbien hengessä, mutta Suomesta.

Hammerfall – Hammerfall: Tämä on niin klassikko ja kaiken lisäksi niin turkasen korni, että tietysti se tähän listalle laitetaan.

The Smashing Pumpkins – Tonight, Tonight: Voi Billy, miten nerokas oletkaan näissä jousisovituksissa…

Kyuss – Supa Scoopa And Mighty Scoop: 15 sekunnin kohdilla, kun laulu lähtee, niin kaikki on hyvin.

Kuusumun Profeetta – Ei aurinko milloinkaan laske: Mika Rättö on artisti ihan isolla A:lla. Kappaleeehan ovat usein outoja, mutta tämä on kaunis ja sanoissakin on ajatusta.

Mastodon – The Sparrow: Tämä on vaikuttava sävellys Mastodonin aika usein vähän tasapaksuksi vaipuvassa biisikatalogissa.

Therapy? – Stories: Jos kappale on punk rockia Billy Idolin äänellä, siinä on lisäksi saksofoni ja sello sekä kertosäkeessä lause ”happy people have no stories”, niin ollaan ytimessä.”
T

Pelle Miljoona Oy – Anna soihtusi palaa: Aivan verevää ja sopivasti ihmisten soittamalta kuulostavaa tavaraa vanhoilta jermuilta.

Juice Leskinen – En oo käyny Irlannissa: Soi radiossa eilen. Juicemaiset sanat.

Koska merkittävä osa kuluneen viikon kuunteluista meni viime viikolla julkaistuun Tom Pettyn ”An American Treasure”-boksiin, laitetaan loppuun siltä kolme nostoa. Kaksi ensin mainittua ovat Heartbreakersin kanssa soitettuja live-versioita, viimeinen puolestaan retusoitu versio 90-luvun helmestä.

Tom Petty and the Heartbreakers – Breakdown – Live at Capitol Studios, Hollywood, CA, 11/11/77

Tom Petty and the Heartbreakers – Kings Road – Live at the Forum, Inglewood, CA, 6/28/81: Heartbreakersin keikkatunnelmaa 70- ja 80-lukujen taitteesta. Vanhan koulukunnan rokkenrollia.

Tom Petty – Crawling Back to You: Yksi Pettyn parhaista biiseistä. Mahtava tunnelma.”
A