Ausculto – Viikon Aivoradio 28/2019

”Thin Lizzy – Jailbreak: Metallin olemus -listalla vastaan tuli Laiha-Lissu. Aika jämäkkä riffi tässä. Perjantai-fiilistä tässä on.

Judas Priest – Before the Dawn: Tässä sitten enemmän lauantaiaamun tunnelmia. Killing Machine on muuten kova albumi.

ZZ Top – Sharp Dressed Man: Riffipohjalta. Ei kai tämä koskaan kovin pahalta tunnu. Särössäkin sopivasti fuzzia ja phaseria.

Don huonot – Metsänelävien puolustusliitto: Viikonlopun keikkareissulla tämä löi silmille sen verran kovaa, että olen sen nyt kuunnellut jo kymmenisen kertaa. Kiemäinen Kingston Wall -riffi ja riittävän ylivedetyt lyriikat.

Juice Leskinen Slam – Haetarirock: Todettiin jäsen A:n kanssa, että on sitä Suomen maalla vielä artisteilla sanoittamista, että Juicen olan taakse pääsee väijymään. Tässä erityishuomio Safkan lauluosuuksille.

Pearl Jam – Sirens: Rypsi alkaa kukkia, joten Pearl Jamkin alkaa itää. Syksyllä se puhkeaa kukkaan.

AC/DC – Landslide: Flick off the Switch ei albumina tajuntaa räjäyttänyt, mutta sieltä löytyi tällainen rivakampi rytyytys. Youngin veljesten laatua.

Unwound – Look a Ghost: Post-hardcorea parin-kolmenkymmenen vuoden takaa. Toolin alkurytmejä tässä tapaillaan.

Pyhimys & Saimaa – Olen odottanut kärsivällisesti: Pyhimys tulee pääseemään lähelle Juicea, on kuitenkin vielä puolen suoranmitan päässä. Saimaa sen sijaan on vakuuttavasti ottanut vanhan Grand Slamin viitan kannettavakseen.

Jamiroquai – King For A Day: Jamiroquain Synkronized on pelottavan hyvä albumi. Menisi bändinä tänään alkavassa Ilosaarirockissa, mutta saattaa vielä olla vähän liian iso. Tästä kauhua, joka ei koskaan saa kliimaksiaan.”
T

”Pearl Jam – Off He Goes: Kadotettu helmiäinen.

Grateful Dead – Hell in a Bucket: Kaivautuminen GD:hen on paljastanut mm. tällaisen. ”I”m enjoying the ride”.

Creedence Clearwater Revival – Lodi: Kesäisen kevyt.

Carmen Miranda – Chica Chica Boom Chica: Radiosta kantautunut. Jää leppoisasti aivoradioon kiertämään…”
A

”Eva Cassidy – Fields of Gold: Kappaleenhan me kaikki tunnemme, mutta Evan ääni ja tulkinnan tunne on kerrassaan hienoa kuultavaa.

Randy Newman – Going Home: Olen aina ollut herkkänä akustisen pianon saundiin ja Randykin omaa oikeanlaisen tatsin koskettemille.

Brian Eno – The Paw Paw Negro Blowtorch: Jos tämän laulaisi Brian Ferry, niin tämä kävisi myös herrojen yhteisestä Roxy Music -aikojen laulusta.

Thin Lizzy – Still in Love With You: Lynottin kanssa laulupuolta duetoi Frankie Miller ja kitarasoolon lurittaa yhtyeen jo levyn koostamisvaiheessa jättänyt Gary Moore. Gary oli tässä vaiheessa mukana vain hetken paikkaamassa alkuperäiskitaristi Eric Bellin yllätyseron jättämää aukkoa.

Electric Light Orcestra – Manhattan Rumble (49th Street Massacre): Lynnen sävellys yhtyeen ensimmäiselle albumille, jolla mukana vielä mukana oli Roy Wood selloa ja monenlaista muuta soittamassa.

Milho Arai – Lucky Charms: Milhon tulkinta Steve Vain originaalista tänä vuonna julkaistulla albumilla Piano Reductions Vol. 2.

Steve Vai – Lucky Charms: Ja Steven originaali vuodelta 1999.”
Yyte

Ausculto – Viikon Aivoradio 27/2019

”Huomisen Ruuhet-keikan kunniaksi listaan kappaleita, jotka ovat vaikuttaneet paljon omiin tekemisiini bändin koskettimien takana.

Von Herzen Brothers – Disciple of the Sun: Tätä keikkaa mentiin sattumalta katsomaan, ja sen pohjilta pidettiin yhdet edelleen legendaarisimmista bänditreeneistä.

Anathema – Panic: Anathemaa ei oikein voi ohittaa muutenkaan, mutta tämä me soiteltiin coverina toisella keikallamme.

Opeth – Windowpane: Rauhallisempi Opeth on kuultavissa helposti nykysoitosta. Damnation oli ja on kova albumi.

Porcupine Tree – Arriving Somewhere But Not Here: Porcupine Tree on myös proge-musiikkina lähellä sitä, mitä Ruuhet soittaa. Ei siis loputonta kikkailua, vaan pyrkimys tehdä tarttuvia koukkuja.

Devin Townsend – Earth Day: Yksi niistä musiikillisista heräämisistä tapahtui tämän biisin myötä. Vastikään sitä oltiin Deviniä katsomassa ihan koko bändillä.

Pain of Salvation – Idioglossia: Ekan keikan alla soi tämä kappale. Se jännitys, tunnelma ja unelmien täyttymys. Jännitys on iän myötä karissut, mutta siistiähän se soittaminen edelleen on.

Symphony X – Communion and the Oracle: Tämän pianopätkän rakennetta olen varmaan tietoisesti tai tiedostamatta hakenut myös Ruuhien ekalla biisillä.

Dream Theater – Wait for Sleep: Muistan, kun sanoin äidilleni haluavani joskus tehdä tämän tyylisen kappaleen. On vieläkin DT:n kärkeä.

Gov’t Mule – Thorazine Shuffle: Kiitos Mikolle. Tämä bändi oli sopiva tönäisy etelän rokin suuntaan, jonka kautta sain nujerrettua inhoni hammond-soundia kohtaan.

Kolmas Nainen – En oo kuullut mitään: Alavudella ollaan ja silloin Kolmatta Naista ei voi ohittaa.”
T

”The Xcerts – Feels Like Falling in Love: Kappaleen nimi on vahvasti imeläkourrutettu, mutta itse kappale on reipasta kitararokkia.

Louise Hoffsten – Tease Me: Tovin tauon jälkeen uutta juurevaa musiikkia Louiselta.

Golden Earring – Future: Hollantilaisyhtye on perustettu 1961 ja viimeisin albumi julkaistiin 2012. Kokoonpanossa ovat edelleen perustajajäsenet George Kooymans ja Rinus Gerritsen – no, kun yhtye perustettiin, niin he olivat 13- / 15 vuotiaita. Tämä on vuoden 1982 albumilta Cut.

Ambrosia – Life Beyond LA (live): Tuhtia tavaraa yhtyeen vuoden 1978 Cincinatin keikalta.

Moby – James Bond Theme: Richard Hall aloitti uransa punk-yhtyeen (Varican Commandos) kitaristina, mutta sittemmin löysi elektronisemman musiikin omaksi lajikseen.

Jack Bruce & Robin Trower – Lives of Clay: Kun basson ja kitaran virtuoosit laittavat omat aineksensa samaan keittoon, niin tuloksena on aika maukas soppa.”
Yyte

”Juha Hostikka & Dallape – Girlfriends Medley: Kohtalaista soitantaa. Menisi koesoittobiisistä…

Grateful Dead – Shakedown Street: Aloitin GD-projektin, tosin loppupäästä. Tämä on alkanut jäädä mieleen.

Liam Gallagher – The River: Uusi Liam. Joutuuko tässä elokuussa Helsinkiin lähtemään, ei niinkään näiden uusien vaan niiden Oasis-klassikoiden tähden.

Queen – Death on Two Legs: Viime viikonlopun korvamato, osa 1.

Whitesnake – Fool For Your Loving: viikonlopun korvamato, osa 2.”
Yyte

Ausculto – Viikon Aivoradio 26/2019

”Artillery – The Face of Fear: Great thrash album from danish veterans.”
Spinebrain

”Temple of the Dog – Hunger Strike: Tavallista ja aikakaudelleen tyypillistä, mutta parempaa grungea. Pyöränkorjausmusiikkia.

Lapinlahden Linnut – Tyttö huutaa hii!: Vahingossa tuli mieleeni. Parikymmentä vuotta sitten tämä oli mukava kipale, ja on tavallaan vieläkin. Ei tarvitse olla niin vakavaa aina.

Viikate – Hautajaissydän: Topi.

Tabula Rasa – Aamukasteen laiva: Yyten johdatuksesta tuli kuunneltua Tabula Rasaa. Omaperäistä on.

Mastodon – Crack The Skye: Crack the Skyeta kuuntelin tyttäreni ollessa ihan syli-ikäinen. Öisin valvovaa lasta nukutin usein napit korvissa ja välttelin talon narisevia lautoja.

Yngwie Malmsteen – My Resurrection: Facing the Animal on ynkkä-albumeiden kärkipäätä. Inttiaikojen autotunnelmaa.

Aretha Franklin – Come Back Baby: Vieraskynä Reijos-Tapsa joskus kaipaili groovea. Tässä sitä minusta on. Itse asiassa miehen oman bändin rytmiryhmän voisi kuvitella tätäkin kappaletta veivaamassa.

Interpol – No Big Deal: Uutta Interpolia. Ikinä en ole bändille syttynyt, mutta nyt kappaleessa on riittävästi QOTSAA, jotta se sykähdytti hitusen.

Children of Bodom – Suicide Bomber: Ettei mene ihan vaan hiimailuksi. Bodom on parhaimmillaan hyvä. Silloin, kun se on riittävän nopeaa.

Church of the Cosmic Skull – Revolution Comes With an Act of Love: On niin ”väärää” musiikkia tähän aikakauteen, että pakko oli laittaa listalle.”
T

”Porcupine Tree – Trains: Vahvat kesätunnelmat.

Juice Leskinen Slam – Pilvee pilvee: Yhden päivän korvamato.

Metallica – The Memory Remains: Pitkästä aikaa ja oli hyvä. Hävettävän huonosti on Load ja ReLoad hallussa…

Pearl Jam – Jeremy: Ten-levy soi pitkästä aikaa. Huippubiisiä toisen perään ja tässä oli korkein kohta.

Agents & Topi Sorsakoski – Tuuli tuo, tuuli vie: Parasta ennen ja nyt.”
A

”Molly Hatchet – Flirtin’ With Disaster: Ilotytöltä nimensä ottanut yhtye on yksi southern rockin lipunkantajista. Yhtyeen nykyisessä kokoonpanossa ei ole enää mukana yhtään alkuperäisjäsentä.

Robin Trower – Too Rolling Stoned (live): Troweriin tutustuin Procol Harumin kautta, vaikkakin hän oli jo 1962 perustamassa tämän edeltäjäksi mainittua the Paramounts -yhtyettä. The Paramounts toimi myös Sandy Shawn taustabändinä.  Kitaristina Trower on yksinkertaisesti loistava, joissakin yhteyksissä mainitaan häntä Hendrixin manttelinperijänä. No minusta hän on vaan Jimiä parempi ja monipuolisempi muusikko.

Storyville – Born Without You: Nyt ei puhutta eduskunnan (kupeessa olevasta) kuppilasta, vaan texasilaisesta yhtyeestä, jonka perustivat mm. Steve Ray Vaughanin yhtyeen Double Troublen rytmikoneet Chris Layton (rummut) ja Tommy Shannon (basso).

Chicago – Sing, Sing, Sing: Albumillaan Night and Day Chicago teki omat tulkintansa jazzin ja amerikkalaisen laulukirjan merkittävistä klassikoista – hienoa musiikkia.

Jorge Santana – Love the Way: Carlosin veli Jorge on myöskin käynyt studiossa jonkin verran äänittelemässä. Tämä on vuoden 1978 tuotantoa. Ja Jorgen soitinhan on kitara, pääasiallisesti Fenderin Stratocaster.  Onhan tämä enemmän poppia kuin isoveljensä tuotanto.

Supertramp – Fools Overture: Breakfast In America (1979)oli todellinen Supertrampin Superlevy, mutta jo pari vuotta aiemmin ilmestyneellä Even in the Quiestest Moments -albumilla oli hienoja, sanoisinko pop-proge-kappaleita kuten esimerkiksi Fool’s Overture, jolla mukana myös Winston Churchill: We never surrender.”
Yyte

Ausculto – Viikon Aivoradio 24/2019

”Kultaa ja timantteja – Topi Sorsakosken parhaat: Ei kai suomalainen juhannus ole mitään ilman Topia? Tässä sitä tulee tuonne rokin sekaan.”
T

”Creedence Clearwater Revival – Best Of: Juhannus- ja kesämusiikkia. Biisiäkään ei tarvitse skipata, vaan antaa soljua lailla vihreän joen.”
A

”Billy Idol – Idolize Yourself – The Best of Billy Idol: Ajelin viikolla mutkin Jyväskylässä ja tämä albumi piti kuunnella muutamaan kertaan. Todellinen hittikavalkadi, joka tahditti kaasujalkaa mukavasti (valoja kuitenkin räpsäyttelemättä).  Kun näin Billyn aikoinaan Oulussa, olin positiivisesti yllättynyt. Mies takoo rokkiaan energialla, mutta melodian kaaret huomioiden.”
Yyte

”Lynyrd Skynyrd – All Time Greatest Hits: Some jams are way better than I remembered. Still Sweet Home Alabama gets a bit repetitive in the long run.”
Spinebrain

Ausculto – Viikon Aivoradio 23/2019

”Liam Gallagher – Shockwave: Uusi Liam-single ilmaantui männäyönä. Tutuilla linjoilla jatkuu.

Dr. John – Right Place Wrong Time: Ensimmäinen aamulla silmiin sattunut uutinen oli Dr. Johnin edesmeno. Herra on paikallaan muistaa viikon Aivoradiossa.

Bon Jovi – Blood on Blood: Tallinnan-keikka oli ja meni. Tämänkin soittivat ja kyseessä oli oikeastaan ainoa biisi, joka todella harmitti kun jäi kuulematta livenä. Ei ole Suomessa soinut niillä keikoilla, joilla itse olen ollut…

Topi Sorsakoski & Agents – Romanialainen kitara: Tätä piti soitella treenatessa yhtä kesän keikkaa kohti. Jotain kiehtovaa tässä sävelmässä on.”
A

”ZZ Top – Tres Hombres (albumi): Sadly I missed the gig this week in Helsinki and after watching the documentary in Yle Areena, I got even more bummed. 50 years rocking with the same members, hats off!!!
Spinebrain

”Kansas – Dust in the Wind (live): Latasin itselleni yhtyeen Live at Whisky albumi, jolta tämä hieno tulkinta.

D-A-D – No Doubt About It: Tanskalaisorkesteri on uusimmalla albumillaan, A Prayer for the Loud, vahvassa vedossa. Ja sanomakin on kohdillaan.

Trammps – Seasons for the Girls: Pehmeäpää discosoulia 1970-luvun hittikoneelta.

Bohemian Betyars – Csavargó: Tallinnan torilla bongattua unkarilaismusiikkia.

Blassics – Happy News Energing: Afrofunkia Hämeenlinnasta genren olemusta vahvasti kunnioittaen.

Chicago – All is Well: Chicago V (1972) oli ensimmäinen hankkimani yhtyeen albumeista. Etenkin soittopuoli on komeaa kuunneltavaa ja lauluharmoniat oivassa balanssissa.

Leonard Cohen (Live in London) – Boogie Street: hienosti laululettu ja tyylitietoisesti taustoitettua Cohenia Lontoon kylällä.

Crusaders (Royal Jam) – Never Make a Move Too Soon: Loistava Crusaders live feat. B.B. King.

Steve Winwood – Domingo Morning: 2003 vuoden albumillaan About Time Steve palasi juurilleen – musiikkiin, jossa hammondilla ja rummuilla luodaan kappaleiden runkokehikot.”
Yyte

”The Doobie Brothers – China Grove: Mukava riffi, jonka tahtiin jalat polkevat tahtia. Autoilumusaa.

Missikisat – Proteus: Stoner-meininkiä ja jotain sellaista, että voisi soida Ilosaarirockissa.

Kamchatka – Perfect: Jatketaan sitä autotunnelmaa. Näinhän se pitää rokkia soittaa!

Apocalyptica feat. Sandra Nasic – Path II: Kumpikin artisteista oli aika pinnalla tuolloin. Tästä on kohta 20 vuotta, mutta edelleen kuulostaa hyvältä.

Steve Reich – Drumming 1: Matemaattisen musiikin pioneeri. Tätä teosta, jossa yhtä rytmiä toistetaan kaksitoista kahdeksasosaa, olen ollut näkemässä livenä. Oli melkoista. Miettikää teosta metalliriffeinä, sieltä löytyvät ne kaikki.

Low – On the Edge Of: Parhaillaan Sidewaysissa soittava bändi osuu ajoittain todella syvälle kultasuoneen.

Aarno Raninen – On hetki: Ensimmäisiä kappaleita, joita olen pianolla osannut soittaa. Kesämökkimusiikkia ja aika kova sävellys.

Roy Orbison – Oh, Pretty Woman: Roy on legenda. Tämä kappalekin on. Menee myös tuohon kesämökkikategoriaan.

Mike Post – Theme From NYPD: Paras poliisisarja ja sen legendaarinen tunnari. Mike on muuten säveltänyt sen Hill Street Bluesinkin teemaan.

Dubmood – Monkey Island: Tietokonemusiikkia ja varsinkin tietokonepelimuusiikkia on tehty aika hyvääkin. Tässä yksi tunnistettava versiointi.”
T