Bruce Springsteen – TOP56-biisit: 28 – Darkness on the Edge of Town

Albumilta Darkness on the Edge of Town (1978).

Vuoden 1978 albumin nimikkoraita Darkness on the Edge of Town myös päättää levynsä. Koko albumi nimikkobiisinsä tavoin on aiempaa kypsempää ja arjenharmaampaa Springsteeniä: tavallisia ihmisiä, joilla on menneisyytensä haamut kannettavanaan. Painolasti on raskas ja joskus ihmetyttää miksi toisilla vielä toisiakin enemmän.

“Darkness” on paljaaksi riisuttu kappale ja albumi. Tässä biisissä musiikki on yksinkertaista ja tekstissä kuvatut tapahtumat arkisia mutta voimakkaita. Jokaisella on takanaan tehdyt teot ja salaisuudet, menneet demonit, jotka täytyy käsitellä. Näitä teemoja karu, edeltävän Born to Runin liki majesteetillisista koristeista riisuttu musiikki tukee hienosti.

Elettyyn elämään (ja itseasiassa aiemmin levyllä kuultavaan Racing in the Streetiin) viitataan heti ensimmäisessä säkeistössä. Kaduilla on ajeltu ja ajellaan edelleen, toisia se kiinnostaa, toisia ei. Nyt nainen on mennyt, mutta päähahmomme ei tavalliseen tapaan nöyrry muistelemaan hänen peräänsä vaan bändin vyöryessä sisään toteaa uhmakkaasti tietävänsä missä mennään.

They’re still racing out at the Trestles
But that blood it never burned in her veins
Now I hear she’s got a house up in Fairview
And a style she’s trying to maintain
Well if she wants to see me
You can tell her that I’m easily found
Tell her there’s a spot out ’neath Abram’s Bridge
And tell her there’s a darkness on the edge of town

Tekstissä on myös tietyllä tapaa psykologista vivahdetta. Salaisuuksia ei uskalleta kohdata vaan eletään läpi elämän piilotellen niitä kunnes jonain päivänä niille antaudutaan tai ne selätetään. Säkeistön lopussa annetaan myös pieni kuvaus siitä, millainen on paikkana “darkness on the edge of town”.

Everybody’s got a secret Sonny
Something that they just can’t face
Some folks spend their whole lives trying to keep it
They carry it with them every step that they take
Till some day they just cut it loose
Cut it loose or let it drag ’em down
Where no one asks any questions
Or looks too long in your face
In the darkness on the edge of town

Tätä seuraava , kolmatta ja viimeistä säkeistöä edeltävä kitaran ja pianon johtama välike on E Street Bandin sointia klassisimmillaan. Viimeisessä säkeistössä tunnelma on entistä lohduttomampi, kunnes voima nousee vielä jälkimmäisellä puoliskolla. Kertojamme on saanut iskunsa menetettyään rahansa ja vaimonsa, mutta jokin sisällä palaa edelleen. “Tonight I’ll be on that hill’ cause I can’t stop / I’ll be on that hill with everything I got”.

Some folks are born into a good life
Other folks get it anyway anyhow
I lost my money and I lost my wife
Them things don’t seem to matter much to me now
Tonight I’ll be on that hill ’cause I can’t stop
I’ll be on that hill with everything I got
Lives on the line where dreams are found and lost
I’ll be there on time and I’ll pay the cost
For wanting things that can only be found
In the darkness on the edge of town

Darkness on the Edge of Town asettuu vielä paremmin kontekstiinsa, kun kuuntelee koko ympäröivän albumin. Levyn kappaleet ja niiden sisältämät ihmiskohtalot saavat erilaisen sävyn, kun kuulee mihin ratkaisuun kertojamme biisin (ja koko levyn) viimeisessä säkeistössä päätyy.

Tämä biisi ei ole ollut viime vuosikymmeninä enää vakionumero E Street Band-keikoilla, mutta fanien arvostus ei ole hälventynyt minnekään. Kappaleen sanoman voima iskee, kun se esitetään sopivan harvoin. Bruce yhtyeineen julkaisi Darkness-sessioista vuonna 2010 boksin, jonka yksi levy koostui New Jerseyn Paramount-teatterissa taltioidusta sessiosta, jossa porukka soitti koko albumin tyhjälle teatterille kuvastaen sen luonnetta keskusteluista, joita hahmot käyvät itsensä kanssa päänsä sisällä. Eli nämä laulut eivät edes kaipaa yleisöä.

Tekijä: Atso

Lieksan rock'n'roll-skenessä varttunut, sittemmin joensuulaistunut musiikin kuluttaja. Kitara soi ja muutkin bändi-instrumentit päästävät jonkinlaisia ääniä. Albumikokonaisuudet ja keikkaelämykset kunniaan!