Categories
Viikon Aivoradio

Ausculto – Viikon Aivoradio 46/2019

”Big Big Train – The First Rebreather: Randomina Peter Gabrielia kuunnellessani. Aivan laadukasta progea. Olen sattumalta myös junassa tätä kuuntelemassa.

Mastodon – Jaguar God: Mastodon on bändi, johon sattumalta törmääminen saa enemmän aikaan kuin ajatuksella koko albumin kuuntelu. Hieno kappale tämäkin.

AC/DC – Safe In New York City: Jälkikäteen voisi ajatella, ettei AC/DC ole tehnyt hyviä biisejä 30 vuoteen. Höpö höpö. Stiff Upper Lipillä on muutama oikein verevä ralli.

Julee Cruise – Into the Night: Twin Peaks ilman Juleeta olisi huomattavasti selkeämpi. Ja sehän ei käy.

John Maus – Bennington: Niin härskisti kasari, että nostin listalle. Täytyy laittaa aurinkolasit illaksikin päähän.

Chisu – Tuu mukaan tai halaa: Chisun biisien tuotanto on minusta vaikuttavaa. Se on syvää, vaikka soundit olisivatkin Casio-peruja.

STINAKO – Kun viimein saavuit: Ilmeisen uutta musiikkia. Tämä voisi Juleen jälkeen tulla lavalle.

Stratovarius – Paradise: Tämä ei ole paras Strato-biisi, mutta saattaa olla itselleni legendaarisin. On serkkupojan kanssa laulettu tätä aika monesti. Teininä ärsytti, kun serkku pääsi näille korkeuksille, mutta minä en. Ärsyttää itse asiassa vieläkin.

Leevi and the Leavings – Pojat tanssimaan: Leevi on.

Zen Cafe – Aamuisin: Tyttäreni osasi jostain syystä tämän kappaleen sanat. Ei se 8-vuotiaalle ihan päivänselvää ole. ”
T

”Kryptos – Afterburner: Indian metal scene is a bit uncharted territory for me, but with this release Kryptos makes sure I will explore it further.

Chemikill – Blackened Void: This is somewhere between proto thrash and speed metal, a release that makes old school metalheads happy.

Les Chants du Hasard – Le Bossu: Black metal without a single blastbeat or tremolo riffing. Grandiose and captivating.

Ultar – Father Dagon: Post Black metal from Russia done right.

Igorrr – Ieud: Crazy mad insane. Has so much elements you would think that it cannot keep together but it does.

Fvneral Fvkk – Chapel of abuse: Despite the kind of lame name, the music delivers big time and has some of the finest moments doom metal has to deliver In 2019.

Wine from Tears – Since I fell: Have listened this song more than 20 times already and I cannot get enough of it. A classic in my books.”
Spinebrain

”Double – The Captain of Her Heart: Zurichläis-duon pienimuotoinen hitti vuoden 1985 albumilta Blue.

Manfred Mann’s Earth Band – Our Friend George: Yhtyeen toiselta vuonna 1972 julkaistulta albumilta kappale ihan vaan nimensä johdosta.

Scorpions – Walking On The Edge: Kappale, jonka ilmeisesti olen livenäkin kuullut. Kävihän yhtye Oulun pesäpallostadionilla esiintymässä kesällä 1998.

Bob Seger & The Silver Bullet Band – Makin’ Thunderbirds: Yli 50 miljoonaa albumia myyneen artistin perusrockia.

Love Affair – Everlasting Love: U2 gallupia varten yhtyettä kuunnellessani tuli vastaan yhtyeen versio tästä kappaleesta. No pidän enemmän originaalista.

David Bowie – Unwashed and Somewhat Slightly Dazed (2019 mix): albumi Space Oddity (2019 mix) ilmestyi soittolistalleni eilen – miksi? Originaali oli jo riittävän hyvä.

Apocalyptica – Ashes of Modern World: Ensi kosketus orkesteriin oli yleisurheilun MM-kisojen avajaisissa 2005. Myönnettävä on, että en sen jälkeen ole kovinkaan syvällisesti yhtyeen tuotantoon paneutunut. Oliskohan aika? Tämä avaa tulevan albumin nimeltään Cell-0.

Lou Reed – Rock’n’Roll: alunperin levytetty Velvet Undergroundin albumille, mutta sittemmin esiintyy useammallakin Loun/Velvetin albumilla.”
Yyte

”Michael Kiwanuka- You Ain’t the Problem: Uusi Kiwanuka jatkaa edellisten siivittämänä laadun tiellä.

Eagles – Hotel California: Vuosi vuodelta on vähemmän mitään tätä vastaan.

Pearl Jam – Nothingman: PJ on hiipinyt kuunteluun. ”Caught a bolt of lightning / cursed the day he let it go”.

Jesse Malin – When You’re Young: Malinin levy sai viisi tähteä Soundissa. Hyvä levy onkin, jossa haisee tyylitaju.

Pet Shop Boys – Burning the heather: Juuri julkaistu PSB-single. Melodiat kulkevat ja äänimaisemat rakentuvat tunnistettavasti.”
A

Categories
Viikon Aivoradio

Ausculto – Viikon Aivoradio 45/2019

”Rattenfänger – Materia Prima: After seven year hiatus the Ukrainan supergroup returns with a vengeance.

King Diamond – Masquerade Of Madness: New ham out of the oven. Will please fans of the band, nice teaser for the new album.

Earth and Pillars – Falling: New album is perfect for winter season.

Nightfell – The Swallowing Of Flies: What do you get when you combine Bolt Thrower and old Amon Amarth?? This AOTY candidate.

Rimfrost – Expedition Darkness: Swedish Black metal in the veins of old classic, but has hooks enough to keep you grounded.

Aegrus – The Black wings upon me: Kouvolasta kajahtaa!! Suomi black-metalli voi hyvin.

Novembers Doom – Adagio: Doom Masters Release their 11th album. It is strong returns to The form with more clean vocals then before.”
Spinebrain

”La máquina de hacer pájaros – Ah, te vi entre las luces: Argentiinalaista progea 70-luvulta. Hyvin normaalikamaa jokaisen kuuntelussa. Tai sitten ei.

Uriah Heep – Return to Fantasy: Albumin nimikipale. Oikeastaan myös albumin ainut hyvä kipale. Minulla oli tämä teininä kasetilla. En tiedä miksi.

Serge Gainsbourg & Jane Birkin – Ballade de Melody Nelson: Eroottisen äänenkäytön esivanhemmat. On myös aika hieno sävellys.

Stevie Ray Vaughan – Tin Pan Alley (AKA Roughest Place in Town): Esimerkillistä suruunjuomisbluesia.

111X – Empty: Pikkuisen uudemmansävyistä musiikkia. Dystooppisia sävyjä ja hienot soundit.

Jess and the Ancient Ones – Shining: Tämä lie ollut ennenkin, mutta rouhii niin mukavasti.

Crippled Black Phoenix – To You I Give: Viikon suositus -listalta nostettua hämyilyä. Semmoista tunnelmallista post-progea. Tämä olisi voinut soida jo 2002.

Lynyrd Skynyrd – Free Bird: Voitte keksiä minkä syyn tahansa listalle nostoon.

J.Karjalainen Electric Sauna – Tyttöni mun: Jii grungen lähteillä. Nyt vasta tajusin, että on aika muotitietoinen ollut tuohon ajanhetkeen. Onhan tämä täysin 1996.

Megadeth – Train of Consequences: Youthanasian ilmestymisestä tuli juuri 25 vuotta. Ei ole totta. Mutta on kuitenkin.”
T

”Bon Jovi – Slippery When Wet: Tuli pitkästä aikaa kuunneltua. Eihän tässä ole yhtään heikkoa raitaa ja bändi ratsastaa uransa aallonharjalla.”
A

”Steely Dan – Aja: Opin pitämään opiskeluaikoinani Ruotsissa. Selkeää, mutta monivivahteista laadukkaasti tehtyä ja tuotettua musiikkia.

Ed Motta – Novice Never Notice: Ja juuri kun olin valinnut tuon Steely Danin kappaleen tämän viikon listalle, luin Ed Mottasta. Ja hänen oma suosikkialbuminsa on Steely Danin Aja. No vaikutteita on kuultavissa.

Jim Weider Band – Metal Jam: Jim kutsuttiin the Bandin kitaristiksi sitä uudelleen kasattaessa 1980 puolessa välissä Robbie Robertsonin jättäydyttyä tämän projektin ulkopuolelle. Jim Weider Band on kuitenkin Telecaster-miehen sooloprojekti

Beck, Bogert & Appice – Lady: Kyllähän tätä leidiä kelpaa kuunnella sillä onhan tämänkin ns. supetrion tarjoilussa hieman ”kermainen” maku.

Golden Earring – Candy’s Going Bad: Nyt Alankomaiden karkki jyrisee ja murisee pahuuttaan.

Johanna Iivanainen & Eero Koivistoinen – Rakovalkealla: Lapin kaamos lähestyy. Sen tunnelma on kiteytetty hyvin tähän tulkintaan.

Marianne Faithful – Brain Drain: Upeasti tulkittua laatukamaa. Broken English -albumi täytti viikko sitten 40 vuotta ja kuullostaa edelleenkin mestariteokselta, joksi Marianne itsekin sitä kutsui.

Jon Lord – Gigue: Deep Purplen kosketinvelho soololevyissä on myös kosketuspintaa klassiseenkin musiikkiin. Tässä kappaleessa taustatukea antaa The Philharmonica Hungary… niin ja kitarassa on muuan Andy Summers.

Guess Who – Clap for the Wolfman: Aivoradio on aikakautensa tuote kuten oli Wolfman Jack aikanaan. WJ oli Robert Smithin 1960-luvun alkupuolella luoma DJ-hahmo, jolle Guess Who -yhtye loihi tämän kunnianosoituksensa 1974.”
Yyte

Categories
Viikon Aivoradio

Ausculto – Viikon Aivoradio 40/2019

”Green Day – American Idiot: Pitkästä aikaa tuli tämä levy kuunneltua. Lähtee ainakin hyvin.

The Sounds – Living in America: Soi radiossa alkuviikosta täysin väärässä paikassa kaupungilla. Jäi mieleen.

Masa Mainds – Joku lauloi sinfoniaa: Piti käydä Lieksan syksyn kohokohdassa Hämärän kaupan illassa ihan asiakseen katsomassa MM:n Lieksa-kokoonpanon keikka. Asiat tuntuivat olleen paikoillaan, kun soittivat tätä.

Opeth – The Garroter: Viimein pääsin uuteen Opethiin käsiksi ja korviksi, vaikkakin ”vain” englanninkieliseen versioon. Toimivaa jatkumoa ja itselleni ainakin parempaa Opethia tämä uusi levy. Tämä soittolistalle erityisesti lopukkeen soolon takia.

Indoor Pets – Spill (My Guts): Vuoden 2019 musiikkia välillä.”
A

”Cream – In the Sunshine of Your Love: Pakkohan se joskus on klassikko soittaa.

Wigwam – Freddie are You Ready: Kaikkien aikojen suomalainen rock-biisi?

Strawbs – Autumn: Lapin retkeltä palanneena voin todeta, että tätähän se syksy on. Linnut lentävät auramuodostelmissaan etelään ja luonnon kaunis värimaisena luo seesteisen tunnelman.

Chicago – In the Country (Live at Carnegie Hall 1971): Yhtyeen soitto vuonna 1971 oli vielä aika juurevaa ja puhaltimet soivat tanakasti.

Alice Cooper – Black Juju: Kainuun retken toisenlainen löytö Herra Cooperilta.

Average White Band – Atlantic Avenue: Soulia 1970-luvulta skottilaisttain

Tarja – The Golden Chamber:Awaken/Loputon Yö/The Alchemy: Seesteinen kappale ja rauhallisen tasokasta vokalisointia tänä vuonna julkaistulta In the Raw albumilta

Sonja Lumme – Easy Life: Vuoden 1985 jazzahtavaa tuotantoa kelpaa edelleenkin kuunnella.

Kaamos – Are You Turning: Jäsen T vinkkasi minulle Ilpo Murtojärvi Quartetista, joten kaivoin esille vanhan Kaamos-albumin Deeds and Talks vuodelta 1977). Albumin kaikki kappaleet ovat Ilpon säveltämiä.

Van Morrison – Autumn Song: Syksylle.”
Yyte

”Billy Paul – Brown Baby: Ollaan soulin ytimessä.

Kivesveto Go Go – Äiti hei!: Kertosäe jää varmasti päähän.

Weyes Blood – Wild Time: Joku tässä musiikissa ajoittain tehnoaa.

Mother Love Bone – Gentle Groove: Grungea ja rock-jumaluudeksi pyrkimystä.

Thin Lizzy – Thunder And Lightning: Menee sarjaan Judas Priest ja Ram it Down.

Ilpo Murtojärvi Quartet – Skylarks: Onpa leppoista jazzia tämä.

The Wood Brothers – Postcards From Hell: Taas on minulle väärästä genrestä, mutta kivutta tämän kuuntelee.

Chet Atkins – Man Of Mystery: Tämä lienee tunnetumpi Shadows-juttuna, mutta menee näinkin.

Megadeth – My Last Words: On tuo Rasmus raskaamman osaston kera liikkeellä, niin minä laitan vähemmän tätä kamaa.

Children of Bodom – Children of Bodom: Klassikko.”
T

Otetaan Aivoradio-vierailijaksi harjoittelussa oleva Zerostreetin rumpali ja hänen viisi nostoa:

”Monuments – Origin of Escape: Bändin työskentely yhteen on maagista tällä kipaleella.

Tesseract – Hexes: Biisi, joka on aina pistäny miettimään asioita, synkkä/hämärä tunnelma käsin kosketeltavaa.

Lost society – No absolution: Erilaista/uutta lostia, mutta meininki todella kovaa, riffittely tuo mieleen osittain Lamb of Godin.

As I Lay Dying – My Own Grave: Rumpalin taidetta alusta loppuun, tarttuva kertosäkeistö ja plussat basistille puhtaasta lauluäänestä.

Zerostreet – Bad Seed: Pahaa enteilevä, jykevä taidonnäyte uudelta, nuorelta bändiltä.”
Rasmus

Categories
Viikon Aivoradio

Ausculto – Viikon Aivoradio 39/2019

”The Crusaders – Royal Jam: yhtye oli tällä keikalla hyvässä vireessä ja etenkin vieraileva artisti B.B.King kera Lucillen saa svengin soimaan.”
Yyte

”Green Day – Dookie: Sopii perjantaina kuunneltavaksi viikonlopun häämöttäessä. Tämä on niitä levyjä joissa bändi osuu ytimeensä kaikilta osin. 38 minuuttia energiaa äänilevyn muodossa.”
A

”Opeth – In Cauda Venenum: Uusi Opeth pläjähti tänään. Kuuntelin neljä kappaletta. Kuunnelkaa te ensin!”
T

Categories
Viikon Aivoradio

Ausculto – Viikon Aivoradio 38/2019

”Hassisen kone – Levottomat jalat: Hassisen koneen kehityskaari on sellainen, että ne levyt kannattaa kuunnella. Varsinkin viimeisellä Harsoinen teräs-levyllä on hyvää soitantaa ja mystistä sovittamista.

The Smashing Pumpkins – Disarm: Eikö tämä aina mene…

Paleface – Helsinki-Shangri-La: Jostain rupesi taas soimaan päässä. Osui ajanjaksoonsa täydellisesti.

J.J. Cale – Cocaine: Biisi ja riffi täydellisen laid back.

Alice Cooper – Poison: Pistetäänpä tämäkin välillä, kun on tullut soiteltua viime päivinä. Täydellinen kappale?”
A

”Golden Earring – Turn the world around: Hollantilaisyhtyeen stadionrockia vuodelta 1989. Maailman pyöräyttämisessä ympäri ei liene suurempaa ongelmaa, kun mokomakin pallukka tekee sitä itsekseen koko ajan.

Aknestik – Suomirokkia: Haukiputaalaisen yhtyeen korvamato parinkymmenen vuoden takaa.

Robert Plant – Mystery Title: Mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Onhan tämä niin Led Zeppelinin musiikkia kuin vain olla voi. Plantin soolouran ensimmäinen albumi ja tässä rummuissa muuan Phil Collins.

Robert Plant – Thru’ With The Two Step (Live in Houston): Vuoden 1983 Principle of Moments albumin julkaisukiertueelta äänitetty raita. Kerrassaan mainiota soitantaa.

Nordic View – Climbing: Tulipas sopivasti ulos yhtyeen tuorein sinkku. Tätä lukiessanne/kuunnellessanne olen kavereiden kanssa huiputtelemassa Pallaksen tuntureita.

Roxette – Fireworks: Tällä tunturiretkellä tuskin näemme taivaan ilotulitusta revontulien muodossa, mutta ehkäpä seuraavalla. Mutta on Per Gessle aika epeli rustaamaan hittejä.

Wishbone Ash – Phoenix: Komeaa soittoa yhtyeen esikoisalbumilta liki 50 vuoden takaa eli vuodelta 1970. Albumin tuotti Deep Purplen, jonka lämppärinä bändi tuolloin toimi, tuottaja Derek Lawrence.”
Yyte

”Michael Romeo – Believe: Symphony X:n hengessä mahtipontista kitarointia. Parempaa kuin uudet Ynkät. Hyvä albumikin.

Sparky – Bonus: Kevyesti erilaista jazzia, kuin bändi muuten soittaa. Eikä tässäkään ihan aiheessa pysytä. Energiaa perjantaihin.

The Mama’s & The Papa’s – California Dreaming: Kalajoen hiekkoja parempana versiona. On tämä vähän saanut jossain vaiheessa liikaakin soittoa, mutta hieno kappale silti.

Mastodon – The Last Baron: Mastodonin paras anti on laulu. Soitto soljuu häiritsemättömänä siellä taustalla. Laulu on kuitenkin dynaamisesti paikallaan.

Kiss – Creatures of The Night: Tällaista Kissiä minäkin pystyn kuuntelemaan vaivatta. Tälläkin levyllä sitä on valitettavasti vain yksi biisi.

Moby – That’s When I Reach for My Revolver: Moby on kyllä hänkin tehnyt monenmoista musiikkia. Tässä oli ysärimäisen tarttuva kertosäe.

The Night Flight Orchestra – Star of Rio: Tätä kuuntelee mielellään. Taidokasta, mutta viihdyttävää bilerokkia.

Zerostreet – Bad Seed: Nollakatunollan rumpali tupsahti mulle harjoittelijaksi. Ihan kelpoa musiikkia soittaa ja kuunteleekin.

Dimmu Borgir – Mourning Palace: Puhuttiin Dimmusta, sanoin en tunnista uusia biisejä. Tästä se lähti silloin joskus. Ja lähtee edelleen.

Archive – Cloud in the Sky: Archive on minun makuun istuvaa triphopia. Niihin vähemmän aurinkoisiin päiviin.”
T