Ausculto – Viikon Aivoradio 37/2019

”Santa Lucia – Sairaat sielut: Ensin oli Poko Rekords, joka otti kemiläisyhtyeen siipiensä suojiin tehden orkesterin kanssa levytyssopimuksen 1980-luvulla ja nyt on vuorossa Svart, joka julkaisee yhtyeen tuotannon kolmen levyn vinyyliboxina. Kolmisenkymmentä vuotta sitten äänitetty materiaali toimii tänäänkin istuen hyvin ajan henkeen.

The Bird and the Bee – Hot for Teacher: Tuttu Van Halen -kappale uudessa kuosissa.

Anna Järvinen – Ruth: Annan herkkää tulkintaa on miellyttävä kuunnella.

Tina Turner – Better be good to me: Marraskuussa aihetta suurempaankin musiikkikavakaadin Tina Turnerin täyttäessä tuolloin 80-v. Mutta tällä kertaa sen muistoksi, että kesällä kävin hänen kotiportillaan.

Tutu – Olohuone: Tutu tuli tutuksi Tornion Kalotti Jazz & Blues festareilla pari vuotta sitten. Leppoisasti soljuvaa musiikkia arkeakin rikastuttamaan.

Sofia Jannok – Dulla Lulla: Kaunista musiikkia, laulua ja fonin soittoa.

Kuru – Syysmetsässä: Oululaisen yhtyeen soitanta sopinee syyskuisen viikonlopun tunnelmaan.

Autiomaa – Polta tämä kaupunki puolestani: Yhtye on lisännyt elokuun lopulla julkaistulle neljännelle kokopitkälleen sähköä ja sykettä”
Yyte

”The Blind Boys of Alabama – Way Down In The Hole: The Wire -sarjan tunnusmusiikki, joka kyllä iltojen rentouttajana on oikein pätevää katseltavaa.

Nile – Long Shadows of Dread: Melodioita pitää hiukan hakemalla hakea, mutta pyramidi-metallin konkari onnistuu jälleen säväyttämään.

Jess By The Lake – Under the Red Light Shine: Ei mitään tietoa, mistä tämä listalle pätkähti. Vahvaa laulantaa.

Gov’t Mule – Raven Black Night: Shamanistista akustisen näpläilyä syksyisiin sadeiltoihin.

Uriah Heep – Dreams: Viimeiseltä ”sen parhaan kokoonpanon” UH-albumilta kaapattu biisi. Toimii.

Funkadelic – Groovallegiance: Groovea on, kuten nimikin meille lupaa. Aikamoista seppää on ollut soittimien puikoissa.

Pain of Salvation – A Trace of Blood: Paluu vuosituhannen alkuun. Olipa pitkästä aikaa hyvän kuuloista progea.

Ebbot Lundberg – Calling From Heaven: Ei ole ihan minun musiikkia, mutta niin laadukkaasti tehtyä. Tuli Saimaa mieleen.

The Cranberries – Dreams: Tässä kappaleessa taas on sellaista aurinkoista syyspäivää.

Freud, Marx, Engels & Jung – Danny Show: Kyllä tässä on sanoituksen taikaa. Kympin biisi ja suomalaista ankeutta.”
T

”Eric Clapton – Layla (One More Car, One More Rider-live): Viikon vinyyliostos oli Claptonin One More Car, One More Rider-live. Sitä tuli aikanaan kuunneltua paljonkin mutta ei enää vuosiin. Hyviä versioita kuitenkin ja ehkä paras Layla.

Green Day – Father of All…: Uusi Green Day-biisi. Hieman erilainen, ei niin tykki mutta aivan hyvää lupaileva ralli.

Weezer – The End of the Game: Weezerkin heitti uuden kappaleen ilmoille. Albumin nimi tulee olemaan Van Weezer, joten vaikutteet lienevät selvillä…

Ne Luumäet – Hiekkaa Hietarannan: Rock Forum 2-kasetti ja kesä kauan sitten kaukaisessa galaksissa.

Bat & Ryyd – Ehtaa tavaraa: Jostain aivoradion kantaman äärirajoilta alkoi eilen soida päässä. ”Nyt loppu sahti…”…”
A

Ausculto – Viikon Aivoradio 35/2019

”Haken – 1985: Haken on hyvin unohdettavaa musiikkia. Ei siinä silti mitään vikaa ole. Rushia ja vanhaa DT:tä. Tarkasti soitettua suoritusmusiikkia.

Yngwie Malmsteen – Rising Force: Tämä on Ynkkää parhaimmillaan. Toimiva sävellys, kovat soittajat ja tarpeeksi vähän tilutusta.

Billy Idol – John Wayne: Billy alkaa näin 4-kymppisten lähestyä toimimaan. Simppeliä musiikkia.

Pixies – Wave of Mutilation: Vahingossa tuli vastaan ja tällä kertaa Pixies jopa nousi soittolistalleni.

Tal Wilkenfeld – Counterfeit: Tätä artistia tuli hehkutettua jo aiemminkin. Hieno ääni ja hyviä sävellyksiä. Ihan on nuoreksi naiseksi meritoitunut isojenkin artistien tuotoksissa.

Cosmosquad – Three A.m.: Vahinko-osuma. Ei mitään tietoa, miksi minulla soi tällainen randomilla. Urbaanimusiikkia aurinkoisille kaduille.

Goldfrapp – Lovely Head: Nyt ollaan äänikuvassa, joka koskettaa itseäni aina. Vähän Morriconea ja vähän Bondia.

Mad Season – Wake Up: Mad Seasonin Above pitää ottaa haltuun, juos grungen haluaa kahlata läpi. Stayley ja McCready riittänevät vihjeiksi.

TOOL – 7empest: Nyt se sitten ilmestyi. Se Tool. Aiheuttaa se monenlaista, mutta vaatii myös kuuntelua. Tällaista se suunnilleen on.

Gangrene feat. Action Bronson – Driving Gloves: The Wirea on tullut katseltua. Tämä menee siihen maailmaan.”
T

”Lana Del Rey – Fuck It I Love You: Tänään se tuli, uusi Lana Del Rey -albumi. Mennee vuoden levylistan kärkeen.

Yello – The Race: Kisamusiikkia.

Oasis – Live Forever: Definitely Maybe täytti eilen 25 vuotta. Tämä oli tällä kuuntelukierroksella selvästi paras.

Creedence Clearwater Revival – Down in the Corner: Klassikkoriffi.

Juice Leskinen Slam – Kuopio tanssii ja soi: Yllättävän haastava soitettava. Syyskuussa tulee yhdellä keikalla vastaan.”
A

”Triumph – When the lights go down: Tätä me kutsuimme jytäksi.

Pate Mustajärvi – Villiksi syntynyt: Easy Riderin tunnari suomeksi Captain American (Peter Fonda) muistolle.

Pate Mustajärvi – Järviballadi: Popedan ja Paten tuotannot nyt läpikäyneenä voin todeta, että Paten soolot ovat lähempänä omaa musiikkimakuani.

Hunter Ronson Band – (Give Me Back My) Wings: Bowien Ziggy aikoje kitaristin Mick Ronsonin ja Mott The Hopple vokalistin Ian Hunterin yhteistyön hedelmiä.

Hunter Ronson Band – Bastard: Kappaleessa Ronson revittää sydämensä kyllyydestä

B.L.T – Carmen: Tukholman maaottelureissulta palatessani ajattelin jo tulevaa kesää ja hoksasin, että Savonlinnan ohjelmistossa olisi Carmen. Tässäpä toisenlainen näkemys nimestä Carmen.

Trapeze – Medusa: Samannimisen yhteen toisen albumin (1970) nimikappale. Albumin tuotti John Lodge (Moody Blues) ja kappaleen kirjoitti Glenn Hughes.”
Yyte

Ausculto – Viikon Aivoradio 34/2019

”Purple Mountains – Purple Mountains: Uutta musiikkia on viime aikoina tullut kuunneltua verrattain vähän viime vuosiin nähden. Tämä oli kuitenkin ihan ok. Heinäkuussa julkaistu ”Purple Mountains” saman nimiseltä bändiltä sisälsi jotain soittolistalle nousseita kappaleita. Tältä vuodelta vielä sellainen ilmiöksi noussut levy puuttuu…”
A

”Traffic – Far from Home: 1994 Steve Winwood ja Jim Capaldi menivät vielä kerran yhdessä studioon yhtyenimellä Traffic. Käytännössä Jim soitti rummut ja muut lyömäsoittimet Steven vastatessa lopuista. Paitsi komppikitarassa oli duo tukemassa Mick Dolan.

Yes – Awaken (live 2019): 2. elokuuta julkaistiin Yes 50 live -albumi, joka on äänitetty yhtyeen keikoilla 20. ja 21.7.2018 yhtyeen 50 vuotista taivalta juhlistamaan.

Nazareth – This Flight Tonight: Tämän viikon yhtye oli Nasareth. Tässä yhtyeen toisenlainen versio Joni Mitchellin Folk-laulusta.

Nazareth – Broken Down Angel: Melodialtaan tarttuva kappaleen nimi

Nazareth – Guilty: Synnintuskissaan raavatkin jytämiehet herkistyvät.

Hurriganes – Alone in the Night: Remun ja Harri Merilahden kirjoittama kappale, jonka kitaroinnista vastasi Janne Louhivuori.”
Yyte

”Cheap Trick – Hello There: Metallimusiikin olemusta selvittäessäni tuli vastaan Cheap Trick. Tässä biisissä on kyllä hyvin paljon Foo Fightersia.

Grá – King of Decay: Aivomiehen suosituksesta bläkkistä. Tässä oli niin valloittava rytmi, että nousi listalleni.

Yngwie Malmsteen – Deamon Dance (7,405,926): Opethin Mikael tylytti Ynkkää itsensä helpolla päästämisestä. Allekirjoitan tuon, mutta en sitä, ”ettei Odysseyn jälkeen olisi tullut mitään hyvää.” Alchemy on Ynkkä-levyksi aivan kuunneltava. Siellä on tarttuvia kertosäkeitä ihan useampikin.

Queensrÿche – I Don’t Believe In Love: Operation Mindcrime paranaa joka kuuntelulla. Loistelias kappale tämäkin.

Thom Yorke feat. Flea – Daily Battles: Sain tämän kuunneltavakseni viitetekstillä ”paska melodia”. Niin on. Todella.

Wynton Marsalis – Daily Battles: Hivenen jazzimpi versio samaisesta kappaleesta. Ilon kautta. Jos joku sopii vesisateeseen, niin tämä.

Jean-Michael Jarre – Industrial Revolution: Overture: Alavuden kirjastosta aikoinaan lainatun levyn avauskappale. Pidän tämän kappaleen syntikkasooloa edelleen yhtenä maagisimmista kosketinsooloista. Ja varsinkin se, miten soolo lähtee.

Terveet kädet – Mulla on liian lyhyt sänky: Eikö se tässä ala olemaan punk ihan muotissaan. Läjä on kova.

Funkadelic – Maggot Brain: On tämä 1971 tehdyksi aikamoista. Usein parhaiden kitarasoolojen listalla aika korkealla.

Opeth – Dignity: Uutta Opethia. Puuttuu vain lehmänkello. Kuulostaa lupaavalta. Opeth sopii parhaiten loka-marraskuuhun.

Lynyrd Skynyrd – Free Bird: Laitetaan toinenkin ”kasipuoli” kitarasoolo. Tästä tulee aina hyvä mieli.”
T

<iframe src=”https://open.spotify.com/embed/playlist/7kUomsFGBC3De8V9mOT2Ve” width=”300″ height=”380″ frameborder=”0″ allowtransparency=”true” allow=”encrypted-media”></iframe>

Ausculto – Viikon Aivoradio 32/2019

”Viimeiset pari viikkoa ovat menneet lähinnä Bowien, Popedan ja Trafficin tuotannon parissa, joten omat valintani ovat pääasiassa heiltä.

Carbon Leaf – Native America: Vuoden 2010 tuotantoa yhtyeen ensimmäiseltä julkaisulta, jonka jakelukanavana olivat pelkästään verkkokaupat.

Traffic – The Low Spark of High Heeled Boys: Olihan tämä yksi aikansa superbändeistä.

David Bowie – Prettiest Star: Viime viikolla tuli kuunneltua enemmänkin David Bowien kappaleita (lue koko tuotanto). Tässä yksi herkkupala nuoruusvuosilta.

David Bowie – 1984: Ja tässä toinen samanmoinen.

Popeda – Viisas ihminen: Juicen teksti Modest Petrovich Mussorskyn sävellykseen, toimii vaikka sopisi paremminkin Paten soololevylle.

Popeda – Kersantti Karoliina: Saksofonissa Lucjan Czaplicki.

Traffic – Glad / Freedom Rider (live): Vuonna 1973 Traffic oli ”tien päällä” ja tahkosi tähän malliin parikymmentä minuuttia.”
Yyte

”Rammstein – Mutter: Loppuunmyytyjen tuplakeikkojen takia. Odotan showlta isoa Wau-efektiä.”
Spinebrain

”Tyttären 8-vuotissynttärin kunniaksi tänään listalla tyttären biisinostoja viime ajoilta.

Queen – We Are The Champions: Oma inhokki, mutta tyttären kevätjuhlassa esitelty klassikko.

Ville Valo & Agents – Ikkunaprinsessa: Ilosaarirockista piti hoidossa olevalle tytölle lähettää Ville Valon keikalta pätkä Ikkunaprinsessaa. Ehkä nuorissa on vielä toivoa.

Kolmas Nainen – Hyvää ja kaunista: Uuden Päivän uusinnoista takaisin tytönkin aivoradioon. Ei paha tämäkään.

Devin Townsend – Nobody’s Here: Tämä piti automatkalla soittaa uudestaan. Oli muuten äitinikin mielestä hyvä kappale, joten sukupolvissa on jotain samaa.

Juice Leskinen – Heavydiggarin vuorisaarna: ”Laita isi se, jossa potkitaan mummoja hissikuiluihin.”

Shining – Fight Song: Tässä on kuulemma riehumistunnelma. Onhan tässä. Kai.

NikojaSanttu – KYLLÄ: Enemmän sitä nykymuusiikkia. Ei tämä tällaiseksi teokseksi mitenkään kamala olekaan. Hyvin jää päähän.

Hevisaurus – Viimeinen mammutti: Hevisaurus oli päiväkotiajan pelastus. Isille. Sitä pystyi kuuntelemaan paljon helpommin kuin Ti-Ti-nallea.

Vesterinen yhtyeineen – Onnellinen mies: Vesterinen tekee tarttuvia sanoituksia ja helppoja melodioita. Miljoonasateen jälkeläinen.

Miljoonasade – Desperadot: Jostain syystä tämä on tytön ehdoton biisisuosikki. No, onhan Miljoonasateen sanoitukset jo vuosikymmeniä jääneet päähän soimaan.

”Heinäkuusta alkaen projektina on ollut tutustua Grateful Deadiin ja sen nykyversion Dead & Companyn keikkataltiointeihin. Laitetaan sieltä muutama mieleen jäänyt biisi.

”Cold Rain and Snow”
”Deal”
”Jack Straw”
”Shakedown Street”
”Sugaree”
”Brown-Eyed Women”
”Friend of the Devil”
”Box of Rain”
”Feel Like a Stranger”
”Peggy-O”
A

Ausculto – Viikon Aivoradio 31/2019

”Oasis – The Masterplan: Kokonainen levy minulta tällä kertaa. Se Liamin keikka Helsingissä kutkuttaisi yhä. Masterplan eli B-puolikokoelma on syntisen hyvä.”
A

”Mercyful Fate – Don’t Break The Oath: Paluukeikkojen kunniaksi.”
Spinebrain

”Little River Band – Light of Day: Aussibändi on yksi ehdottomia suosikkejani, yhtye, jonka laulu- ja soittopuoli toimivat mallikkaasti.

Little River Band – Love Letters (live): Onhan se vaan niin kauniisti laulettua.

Carbon Leaf – Grey Sky Eyes: Pilvipalvelun tyrkyttämä bändi Virgianasta. Lomamusaa.

Harri Marstio – Tie: Toukokuussa 1875 Antonin Dvorak sävelsi Serenadin jousiorkesterille (opus 22), jonka teemaa Nino Rota hyödynsi säveltäessään tunnusmelodian Fellinin elokuvaan La Strada vuonna 1954. Kullervo (Tapio Lahtinen kirjoitti Rotan sävellykselle suomenkielisen tekstin Vieno Kekkosen laulettavaksi 1956. Marstion vuoro laulaa kappale levylle oli vuonna 1989.

Procol Harum – Whisky Train: Robin Trower vastasi kappalleen sävellystyöstä ja sen voi kuulla myös kitaratyön määrästä.

Julia Korkman – Oodi (feat. Claes Andersson): Musiikko, kirjalija ja urheilumies sekä yhteiskuntavaikuttaja Claes Anderssonin muistolle.

Loverboy – Prissy Prissy: keskiviikon kuuntelulistaltani orkesteri, joka tuli tutuksi Los Angeles 1984 Olympialevyltä.

Horisont – Just Ain’t Right: Tomi tähän tutusti ja tämähän puuskuttaa kuin Viskijuna.”
Yyte

”Yngwie Malmsteen – Prelude to April: Ynkän sinfonia-levyltä poiminta. Hyvin vähäeleinen kappale ilman suurempia krumeluureja. Loppukesän sateisiin.

Fugees – Ready or Not: Loppukesät tuovat mieleen koulujen alut. Omista aluista on aikaa, mutta kyllä ne muistaa. Fugees on nimenomaan tuota lukioajan musiikkia.

Aavikko – Go and Know: Aavikko mättää elektromusiikkia laadukkaasti. Yleisurheilukisojen taustamusiikkina täysin paikkansa ajavaa materiaalia.

Oceansize – It’s My Tail and I’ll Chase if I Want to: Oceansize on nähty aikanaan Ilosaarirockissa. Bändin live-koreografioiden lisäksi bändissä on aina säväyttäneet myös nerokkaat kappaleiden nimet. ”Se on mun häntä ja jahtaan sitä, jos tahdon!”

Riverside – The Depth of Self-Delusion: Onpa Riverside näilläkin harjuilla useasti pyörinyt. Eikä suotta. kostean sään musiikkia. Melankolista ja hyvin koskettavasti laulettua.

David Bowie – Sue (Or In a Season of Crime): Rumpukompin takia taas. Bowie ei laulajana ole suosikkejani, mutta taiteilijana hyvin merkittävä. Blackstar oli maaginen levy ja on sitä yhä. En ole hetkeen kuunnellut, mutta nyt tuli poikettua senkin parissa.

Lonely Robot – How Bright is the Sun?: Lonely Robot on yhden miehen bändi, joka tekee rauhallista proge-musiikkia. Tästä huokuu brittiläinen musiikintaju.

Alexandra Streliski – Plus Tôt: Sattuman kaupan pihalla käveli vastaan tämä artisti. Ranskan-kanadalainen elokuvasäveltäjä. Oikein kaunista.

Rush – The Spirit of Radio: Tämä kuulostaa hyvältä, koska se on hyvä. Näin on minulle kerrottu.

Ben Matthews – Whiskey Tinged: This is Police -pelin soundtrackilta mafia-musiikkia. Viski ilman jäitä ja tuijottamaan sateisille kaduille.”
T