TOOMION TOP100: 24. Magyar Posse – Kings of Time

Tuottaja: Sami Sänpäkkilä
Nauhoitettu: 2003
Julkaistu: 1.3.2004
Levy-yhtiö: Verdura Records

Suomen listan 19. Valittiin Femma-gaalassa vuoden albumiksi.

Magyar Posse oli elinaikanaan merkittävä vientituote maailmalle. Juuri kukaan ei yhtyettä muista, vaikka sen kolme levyä saikin huippuarvosteluita ympäri maailmaa. Eipä post rock toisaalta ole myyntilistojen kärjessä ollutkaan.

Koko levy huokuu sotaa enteilevää tunnelmaa, mutta ei raskaalla tavalla. Samaan tapaan militanttisissa sävyissä on levyn kannet. Niillä on oletettavasti haettu tietynlaista neuvostotematiikkaa, jota voi löytää myös sävellyksissä. Mitään kansakuntaa suosimatta ja sorsimatta, on venäläisissä sävellyksissä jotain todella hienoa. Sointukulut ja tunnelmat ovat genrestä riippumatta riipiviä. Ja ajankohtaisuuttakin levyltä löytyy, jos sitä haluaa löytää.

”Vaikka olen vähän yhtyeen historiaankin tutustunut, en edelleenkään muista yhdenkään soittajan nimeä. ”

Kings of Time ei ole niin jyrkkäpiirteinen tai nakuttava kuin pari vuotta myöhemmin ilmestynyt Random Avenger. Sillä ei myöskään ole Whirlpool of Terror and Tensionin in tapaista korvamatoa, mutta tasapainoisempi se kokonaisuutena on. Kappaleet on nimetty ainoastaan numeroin. Se auttaa unohtamaan rajat ja toisaalta myös yksittäiset sävellykset.

Erilaisia kosketinsoundeja käytetään rohkeasti yhdessä perinteisten soittimien kanssa. Viulusta en soittimena muuten niin perusta, mutta alttoviulu on parhaimmillaan erittäin hyvä tunnelman luoja.

Badalamentin jäljistä ei liikuta kaukana, mutta silti sointi on tunnistettava. Bändinä Magyar Posse on siinä mielessäkin jännittävä, ettei se tee musiikkiaan niin, että ihailu kohdistuisi muusikoihin. Kaikki keskittyminen menee kokonaisuuteen. Ja se on hyvä. Vaikka olen vähän yhtyeen historiaankin tutustunut, en edelleenkään muista yhdenkään soittajan nimeä.

Musiikki on olennainen osa useita elokuvia. Tai tiettyjä säveltäjiä. Jos Tuntematon Sotilas filmattaisiin nyt (kohtahan sitä filmataan), valitsisin tätä sinne musiikiksi. Tämän voisi laittaa myös Aki Kaurismäen tekeleisiin.

Vaikka en sitä keskimäärin koskaan tee, enkä edes suosittele, niin kuulokkeet päähän, valot pois ja tämä soimaan ennen nukkumaanmenoa omassa sängyssä maaten. Tulette näkemään kauniita maailmoja.

PARHAAT HETKET
2.
Mieleenjääviä melodioita. Naulitseva tunnelma.

EI LÄHDE
Kokonaisuus toimii, ei ole floppeja.

TOOMION TOP100: 38. A Perfect Circle – eMOTIVe

Tuottaja: Billy Howerdel, Maynard James Keenan
Nauhoitettu: 2004
Julkaistu: 1.11.2004
Levy-yhtiö: Virgin

USA:n listalla sijalla 2.

SINGLET
– Imagine
– Passive

Maynard James Keenan tuntui aikanaan hyvin oudolta tyypiltä. Jopa jollain tasolla pelottavalta. Samaan bändiin kun lyödään vielä Billy Howerdel ja Smashing Pumpkinsin Iha, niin joha!

Tämän albumin parissa tuli aikoinaan vietettyä lopputyön editointia. Se oli videomuotoinen ja siihen aikaan renderöintiajat olivat pikkuisen pidempiä kuin näinä valonnopeusaikoina. Tässä meni siis melkein kymmenen vuotta, että levyn löysin uudelleen. Ainakin lähelle.

Bändin auktoriteetteja vastustava pohjasoundi kuuluu läpi kaikissa kappaleissa. Monessa kappaleessa tulee oikeasti mietittyä biisin suhdetta alkuperäiseen kappaleeseen. Kovin harva kappaleista kuulostaa kovinkaan paljon alkuperäiseltä. Harvalta bändiltä onnistuu coverin tekeminen, niin, että se kuulostaa enemmän omalta biisiltä kuin kopiolta jostain toisesta. Coverointi pelkällä ”soitetaan se säröllä”-tyylillä on yhtä uskottavaa kuin nimmarin väärentäminen hiilikopiopaperilla.

Levy on täynnä mystisiä ja teollisia soundeja. Ja tämä korostuu itseni kohdalla, koska minulla kosketinsoittajana on aina asunut sisälläni pienen lehmän lisäksi myös pieni konemusiikin ystävä. Samoin James Ihan omaperäinen kitarankidutus on aina maistunut. Onhan ilman sitä tehdyt Smashing Pumpkins-biisit vähän laimeita.

”Eikä lie ihan sattuma, että albumi sattui ilmestymään vuoden 2004 USA:n pressanvaalien kanssa yhtä aikaa.”

Biisivalinnatkin ovat kutkuttavia. Ei liian tuttuja biisejä, mutta muutama superhitti kuten John Lennonin Imagine ja Marvin Gayen What’s Going On. Näissäkin kappaleissa on yhteiskuntakriittisyyttä mukana. Jonkun kappaleen olisi voinut poiskin jättää, mutta pääasiassa tavara on hyvää. Eikä lie ihan sattuma, että albumi sattui ilmestymään vuoden 2004 USA:n pressanvaalien kanssa yhtä aikaa.

Tätä kuunnellaan baarissa tai kahvilassa kuulokkeet päässä. Katsellen ikkunasta joulukiireissään loskassa kulkevia ihmisiä. Siihen tämä on paikallaan.

PARHAAT HETKET
Imagine – Koska alkuperäinenkin sävellys on niin hyvä.
Let’s Have a War – Menevä pätkä asiallisilla sanoituksilla.
Fiddle and The Drum – Jouluinen kappale komeasti sovitetuin lauluharmonioineen.

EI LÄHDE

Counting Bodies Like Sheeps To The Rhythm of The War Drums Oman kappaleen uudelleenversiointi ei vain oikein onnistu samaan tapaan kuin edellisten.