Noel Gallagher 50 vuotta 29.5.2017

Noel Gallagher täyttää tänään 29.5. 50 vuotta. Manchesterilaislähtöinen muusikko muistetaan tietenkin Oasis-yhtyeen lauluntekijänä ja kitaristina sekä sittemmin soolouralta. Tasaisin väliajoin mediassa noteerataan myös yhteenotot pikkuveli-Liamin kanssa, milloin mistäkin aiheesta.

Noel, vaikka onkin vasenkätinen, soittaa kitaraa kuten oikeakätiset. Hän oli roudarina toisen manchesterilaisbändin Inspiral Carpetsin mukana 80-luvun lopulla, kun kuuli Liamin perustaneen The Rain-nimisen yhtyeen. Noel palasi Englantiin ja totesi Liamille tämän bändin olevan ”shite” mutta myös, että pikkuveljessä oli potentiaalia: tämän tulisi vain antaa isoveljen ottaa lauluntekovastuu.

Vuonna 1994 Oasis julkaisi ensilevynsä Definitely Maybe, joka sinkoutui suoraan kotimaassaan listakärkeen ja siitä tuli historian nopeimmin myyty debyyttilevy. Sitä seuranneet (What’s the Story) Morning Glory? ja Be Here Now nostivat yhtyeen maailman johtavaksi rock-yhtyeeksi, josta suunta kylläkin kääntyi nopeasti alaspäin. Bändin toistaiseksi viimeiseksi, seitsemänneksi, studiolevyksi jäi Dig Out Your Soul vuonna 2008. Noel lähti yhtyeestä syksyllä 2009 kyllästyttyään riitelemään Liamin kanssa Pariisin keikan backstagella hetkeä ennen keikkaa.

Soolourallaan Noel Gallagher’s High Flying Birds-bändin kanssa hän on julkaissut kaksi kokopitkää levyä kolmannen ollessa vahvasti työn alla. Molemmat saavuttivat brittien albumilistan kärkipaikan sekä saivat positiivisia arvioita medialta.

Noel on ollut alusta saakka armoton Beatles-fani. Itse olen nähnyt Oasiksen kehityskaaressa paljon samankaltaisuutta Fab Fourin kanssa: alussa ollaan perinteinen rock-bändi, josta siirrytään vahvasti trippihenkisen haahuilun kautta takaisin kohti perinteisempää bändisointia, joka on kuitenkin kuorrutettu uusilla mausteilla kuten eksoottisemmilla soittimilla ja loopeilla. Varsinkin 90-luvun Oasiksen sävellyksissä ja sanoituksissakin on paljon Lennonia & McCartneyta. Onpa Noel todennut myös, että ”jos hän olisi elänyt samoihin aikoihin, hän olisi varmasti kirjoittanut Hey Juden ennen Beatlesia”.

Vaikka mediassakin miestä on syytetty liki vanhojen suosikeiden ryöstöviljelystä, en ainakaan itse mahda mitään sille että Definitely Maybe- sekä (What’s the Story) Morning Glory?-levyt ovat tuttuudessaan syntisen helppoja kuunnella. Jos on yhtään perehtynyt Noelin suosikeihin, voi vaikutteet kuulla selvästi ja kuulijana tiedostaa, että tässä käydään vähän muidenkin lääkekaapilla. Silti noista lauluista nauttii.

Myöhemmällä urallaan Gallagher on kuitenkin päässyt eroon vanhoista pahoista tavoista, myös ulkomusiikillisesti. Soolouran kaksi levyä esittelevät kypsempää näkemystä sekä sävellyksissä että sanoituksissa. Molemmat albumit kuulostavat enemmän ”omalta jutulta” kuin kenenkään kopioinnilta. Omalla kohdalla varsinkin jälkimmäistä Chasing Yesterday-levyä tulee kuunneltua silloin tällöin.

Kokoan tähän loppuun pienen soittolistan, jolta löytyy yksi nosto jokaiselta Oasis-levyltä (joka on vähintään Noelin kirjoittama, osa myös hänen laulamiaan) sekä yhdet laulut myös molemmilta soolouran levyiltä.

https://open.spotify.com/user/auscultocom/playlist/5ueoUvFK181LlNnQmIfwZa

Oasis – TOP21-songs: 1 – WonderwallOasis – TOP21-biisit: 1 – Wonderwall

From the album (What’s the Story) Morning Glory? (1995).

The first place goes to Wonderwall. I already mentioned in the review of (What’s the Story) Morning Glory? that from the first listen this has been “the third-best song of all time”. However, the first two I’m not sure of yet. The first time with this song is clearly in mind as well: it was the previous day of the previously mentioned Uimaharju-trip, (WTS)MG?-album playing in the car, Wonderwall started playing just when we were driving home from athletics field next to Lieksa’s library…

This is once again Noel’s words and music which Liam interprets beautifully (and it’s rare to say that about Liam’s singing). The string arrangement is great and piano comes in at the end to play a simple but effective melody.

There’s no electric guitar wall, just acoustic ones accompanying: the other one’s strumming while the other plucks a pretty line that can be especially heard in “and all the roads we have to walk”-kohdassa. Here’s also the typical Oasis-chords: left hand’s pinkie and ring finger stay in place and the other fingers change place in the key of E-minor, forming the chords for this song: Em7, G, Dsus4, A7sus4, Cadd9. In this song there’s capo on the 2nd fret.

Tuo sointukierto onkin vallan uniikki ollakseen niin klassinen. Green Day lainasi sitä Boulevard of Broken Dreamsiin ja Noel meinasi kimpaantua… Totesi vain, että kyllä hänkin on tietoisesti varastanut, mutta on silloin myös maksanut korvauksensa!

That chord progression is pretty unique to be so classic. Green Day borrowed it to Boulevard of Broken Dreams and Noel almost flared up… The man just stated that he has stolen wittingly but has always paid his refunds.

What rises this up above the others are the personal vibes. As a song this is as strong as (almost weaker) than The Masterplan, but with Wonderwall comes in mind so many people and memories that this can’t be ignored. A classic song and not without reason.

I don’t believe that anybody feels the way I do about you now”. One of the best lines ever in any song.

Today is gonna be the day
That they’re gonna throw it back to you
By now you should’ve somehow
Realized what you gotta do
I don’t believe that anybody
Feels the way I do about you now

Back beat, the word is on the street
That the fire in your heart is out
I’m sure you’ve heard it all before
But you never really had a doubt
I don’t believe that anybody feels
The way I do about you now

And all the roads we have to walk are winding
And all the lights that lead us there are blinding
There are many things that I would
Like to say to you
But I don’t know how

Because maybe
You’re gonna be the one that saves me
And after all
You’re my wonderwall

Today was gonna be the day
But they’ll never throw it back to you
By now you should’ve somehow
Realized what you’re not to do
I don’t believe that anybody
Feels the way I do
About you now

And all the roads that lead you there were winding
And all the lights that light the way are blinding
There are many things that I would like to say to you
But I don’t know how

I said maybe
You’re gonna be the one that saves me
And after all
You’re my wonderwall

I said maybe
You’re gonna be the one that saves me
And after all
You’re my wonderwall

I said maybe
You’re gonna be the one that saves me
You’re gonna be the one that saves me
You’re gonna be the one that saves me “

https://www.youtube.com/watch?v=6hzrDeceEKc

Albumilta (What’s the Story) Morning Glory? (1995).

Ykköspaikalla nousee Wonderwall. Kuten sivustolla käsitellyn (What’s the Story) Morning Glory?-levyn kohdalla tuli todettua, niin ensi kuuntelulta asti tämä on ollut “maailman kaikkien aikojen kolmanneksi paras biisi”. Niitä kahta edeltävää vain en ole saanut vielä lukkoon lyötyä. Ja se ensimmäinen kuuntelukertakin on täydellisesti muistissa: aiemmissa biiseissä käsiteltyä Uimaharjun reissua edeltävä päivä, CD soi autossa, Wonderwall alkoi soida kun ajettiin Ilkan kanssa urheilukentältä kotia kohti juuri Lieksan kirjaston vieressä…

Jälleen Noelin teksti ja sävellys, jonka Liam tulkitsee kauniisti (joka on harvinaisesti sanottu Liamin laulamisesta). Jousisovitus on hieno, ja piano käy loppupuolella soittamassa simppelin, mutta niin toimivan melodian.

Sähkökitaravalli on riisuttu ja akustiset säestävät: toinen strummailee, toinen näppäilee nättiä linjaa joka kuuluu erityisesti “and all the roads we have to walk”-kohdassa. Tässä on sointukierrolle ominaista nuo ns. “oasis-soinnut”: vasemman käden pikkurilli ja nimetön paikoillaan ja muut sormet vaihtavat paikkaa E-molli-sävellajissa, eli tulee tässäkin biisissä kuultavat Em7, G, Dsus4, A7sus4 ja Cadd9. Tätä soittaessa pitää tosin olla capo 2. välissä.

Tuo sointukierto onkin vallan uniikki ollakseen niin klassinen. Green Day lainasi sitä Boulevard of Broken Dreamsiin ja Noel meinasi kimpaantua… Totesi vain, että kyllä hänkin on tietoisesti varastanut, mutta on silloin myös maksanut korvauksensa!

Teksti on kaunis rakkauslaulu. Erityisesti bridge ja kertosäe ovat mahtavia. Melodia on kokonaisuudessaan jotain, josta huokuu paitsi 60-70-luku, myös hyvin vahvasti julkaisuvuotensa tunnelma. Lopussa Noel toimii jälleen isoveljen ominaisuudessa pikkuveljensä kaikuna ja sanojen vahvistajana.

Ykköseksi tämän nostaa nimenomaan henkilökohtaiset fibat. Biisinä tämä on aivan tasavahva, ellei heikompi, kuin edeltävä The Masterplan, mutta tästä tulee mieleen niin paljon henkilöitä ja muistoja, ettei tätä oikein voi sivuuttaa. Klassikko, eikä syyttä.

I don’t believe that anybody feels the way I do about you now”. Yksi hienoimmista riveistä missään biisissä.

Today is gonna be the day
That they’re gonna throw it back to you
By now you should’ve somehow
Realized what you gotta do
I don’t believe that anybody
Feels the way I do about you now

Back beat, the word is on the street
That the fire in your heart is out
I’m sure you’ve heard it all before
But you never really had a doubt
I don’t believe that anybody feels
The way I do about you now

And all the roads we have to walk are winding
And all the lights that lead us there are blinding
There are many things that I would
Like to say to you
But I don’t know how

Because maybe
You’re gonna be the one that saves me
And after all
You’re my wonderwall

Today was gonna be the day
But they’ll never throw it back to you
By now you should’ve somehow
Realized what you’re not to do
I don’t believe that anybody
Feels the way I do
About you now

And all the roads that lead you there were winding
And all the lights that light the way are blinding
There are many things that I would like to say to you
But I don’t know how

I said maybe
You’re gonna be the one that saves me
And after all
You’re my wonderwall

I said maybe
You’re gonna be the one that saves me
And after all
You’re my wonderwall

I said maybe
You’re gonna be the one that saves me
You’re gonna be the one that saves me
You’re gonna be the one that saves me “

https://www.youtube.com/watch?v=6hzrDeceEKc

Oasis – TOP21-songs: 2 – The MasterplanOasis – TOP21-biisit: 2 – The Masterplan

Originally released on the B-side of Wonderwall (1995). Can be found on the album The Masterplan (1998).

Only Oasis from the 90s can leave a song like this to B-side of a single and not put it on an album at all. The lyrics might be Noel’s best and when the song’s flavoured with upstanding horn- and string sections, backwards-played guitars and a beautiful melody we’ve got quite a piece.

The song goes on in A-minor and the atmospheres almos mystical in the intro and verse.

Noel’s text deals with basic things, philosophies that help you with whatever you come up with in life. Sisters and brothers go where they go, sing whatever they sing and dance when they feel like dancing: at the end we’re just a part of a bigger picture. And ““everything that’s been has passed”. Simple as that.

On the other hand “all we know is that we don’t know how’s it’s gonna be”. That line can be conceived in two, excellently dissenting ways: the melody and chiefly the small break in it gives it a chance. Either

All we know is that we don’t know how it’s gonna be” OR “All we know is that we don’t know. How it’s gonna be?”

The Masterplan had quite a fight over the first spot. This time it humbled itself because of the personal bindings and feelings. As a song this one’s not at all weaker than what’s coming on on number 1.

And think about it: this didn’t find it’s way to any studio album. A music video was made for this in 2006 but I think this has to be seen through your mind’s eye as pictures evoked by the music.

Take the time to make some sense
Of what you want to say
And cast your words away upon the waves
Sail them home with acquiesce
On a ship of hope today
And as they land upon the shore
Tell them not to fear no more

Say it loud and sing it proud today

And then dance if you wanna dance
Please brother take a chance
You know they’re gonna go
Which way they wanna go
All we know is that we don’t know
How it’s gonna be
Please brother let it be
Life on the other hand
Won’t make us understand
We’re all part of the masterplan

Say it loud and sing it proud today…

I’m not saying right is wrong
It’s up to us to make
The best of all the things that come our way
’Cause everything that’s been has passed
The answer’s in the looking glass
There’s four and twenty million doors
On life’s endless corridor

Say it loud and sing it proud today.

Well, dance if they want to dance
Please brother take a chance
You know they’re gonna go
Which way they wanna go
All we know is that we don’t know
How it’s gonna be
Please, brother, let it be
Life on the other hand
Won’t make you understand
We’re all part of the masterplan”

https://www.youtube.com/watch?v=VOtHdch2RoU

Julkaistu alunperin Wonderwall-singlen B-puolella (1995). Löytyy myös albumilta The Masterplan (1998).

Vain 90-luvun Oasis voi laittaa tällaisen biisin singlen B-puolelle eikä viralliselle albumille ollenkaan. Teksti saattaa hyvinkin olla itsessään Noelin paras, ja kun biisi höystetään komeilla puhallin- sekä jousisektioilla, takaperoisilla kitaroilla ja hienolla melodialla, niin ollaan melkoisen paketin äärellä.

A-mollissa mennään (ei yhtään ylennysmerkkiä siis!). Tunnelma on liki mystinen introssa ja säkeistössä.

Noelin teksti on perusasioiden äärellä. Sellaisten filosofioiden, joiden pohjalta on hyvä lähteä ihan mihin vaan. Siskot ja veljet menevät minne menevät, laulavat mitä laulavat ja tanssivat kun tanssittaa: kuitenkin tässä ollaan vain palanen isompaa kuvaa. Ja “everything that’s been has passed”. Yksinkertaista.

Toisaalta myös “all we know is that we don’t know how’s it’s gonna be”. Toisaalta tuon pätkän voi ajatella kahdella hienosti eriävällä tavalla: melodia ja ennenkaikkea se pieni tauko antaa siihen mahdollisuuden. Joko

All we know is that we don’t know how it’s gonna be” tai “All we know is that we don’t know. How it’s gonna be?”

Tiukkaa kamppailua ykkössijasta tämä kävi. Nöyrtyi tällä kertaa nimenomaan henkilökohtaisten sidosten ja tunnejälkien perusteella. Biisinä ei ole yhtään ykkössijalta löytyvää heikompi.

Ja ajatella: tämä ei päässyt millekään studioalbumille. Tästä tehtiin myös vuonna 2006 video, mutta tämä kuuluu nähdä sielunsa silmin musiikin herättäminä kuvina.

Take the time to make some sense
Of what you want to say
And cast your words away upon the waves
Sail them home with acquiesce
On a ship of hope today
And as they land upon the shore
Tell them not to fear no more

Say it loud and sing it proud today

And then dance if you wanna dance
Please brother take a chance
You know they’re gonna go
Which way they wanna go
All we know is that we don’t know
How it’s gonna be
Please brother let it be
Life on the other hand
Won’t make us understand
We’re all part of the masterplan

Say it loud and sing it proud today…

I’m not saying right is wrong
It’s up to us to make
The best of all the things that come our way
’Cause everything that’s been has passed
The answer’s in the looking glass
There’s four and twenty million doors
On life’s endless corridor

Say it loud and sing it proud today.

Well, dance if they want to dance
Please brother take a chance
You know they’re gonna go
Which way they wanna go
All we know is that we don’t know
How it’s gonna be
Please, brother, let it be
Life on the other hand
Won’t make you understand
We’re all part of the masterplan”

 

https://www.youtube.com/watch?v=VOtHdch2RoU

Oasis – TOP21-songs: 3 – SupersonicOasis – TOP21-biisit: 3 – Supersonic

From the album Definitely Maybe (1994).

A debut single this great is a rare possession. Noel has claimed that he wrote this song very quickly. The legend also tells that when the band had recorded Supersonic they went driving around Manchester listening the song from a cassette and admire how good a song they had produced.

The moment when this song struck has been also clearly stayed in my memory: driving a bike around Lieksa in the summer of 2006. Just before Lamminkylä’s school, in the middle of fields, I first time listened this until the chorus. Until that I had ignored this song as intoxicated, neutral clumping. But after listening to the refrain for the first time there was no going back.

The verse has the self-confidence, the refrain has the melody. This is Oasis in a nutshell. Gem Archer has said that Supersonic’s trick is that it’s just slightly too slow. Just like Liam prancing in his usual manner… The guitar plays catchy melodies in both intro and interludes and when played live the outro also streched a bit longer with Noel riffing his heart out.

Supersonic was a live favourite from the start until the end although it had it’s moments out of the setlist. During the last tour it rose in almost a renessance and sounded better than ever in the 00s. Sadly then happened what happened…

What’s this song about? That’s left for every listener’s own imagination. What a great song. “You need to find a way for what you wanna say / but before tomorrow / ’cause my friend said he’d take you home / he sits in a corner all alone / he lives under a waterfall / nobody can see him / nobody can ever hear him call”.

I need to be myself
I can’t be no one else
I’m feeling supersonic
Give me gin and tonic
You can have it all but how much do you want it?
You make me laugh
Give me your autograph
Can I ride with you in your B.M.W?
You can sail with me in my yellow submarine

You need to find out
’Cos no one’s gonna tell you what I’m on about
You need to find a way for what you want to say
But before tomorrow

’Cos my friend said he’d take you home
He sits in a corner all alone
He lives under a waterfall
Nobody can see him
Nobody can ever hear him call

You need to be yourself
You can’t be no one else
I know a girl called Elsa
She’s into Alka Seltzer
She sniffs it through a cane on a supersonic train
She made me laugh
I got her autograph
She done it with a doctor on a helicopter
She’s sniffin in her tissue
Sellin’ the Big Issue

She needs to find out
’Cos no one’s gonna tell you what I’m on about
She needs to find a way for what she wants to say
But before tomorrow

’Cos my friend said he’d take you home
He sits in a corner all alone
He lives under a waterfall
Nobody can see him
Nobody can ever hear him call”

https://www.youtube.com/watch?v=K8EHSd_QSoo

Albumilta Definitely Maybe (1994).

Debyyttisingle, jollaista harvalla bändillä on. Noel on todennut kirjoittaneensa tämän todella nopeasti. Tarina kertoo myös, että kun bändi oli saanut Supersonicin äänitettyä, he olivat lähteneet ajelemaan ympäri Manchesteria kuunnellen c-kasetilta miten hemmetin hyvän biisin olivat saaneet aikaan.

Se kuuntelukerta, kun tämäkin kolahti, on tiukasti muistissa: pyörällä Pokron lenkkiä ajellessa kesällä 2006. Jossain siellä juuri ennen Lamminkylän koulua keskellä peltoja tuli ensi kertaa ajatuksella kuunneltua kertosäkeeseen asti. Siihen asti olin sivuuttanut tämän biisin vain päihdehöyryisenä, tasapaksuna tallusteluna. Mutta kun kuulin kertsin ensimmäisen kerran, ei paluuta ollut.

Säkeistössä on uhoa, kertosäkeessä melodia. Oasis pähkinänkuoressa. Gem Archer on todennut, että Supersonicin juju on siinä, että se on juuri hieman liian hidas. Aivan kuin Liam tepastelisi ominaisella tyylillään… Kitaralinjoissa on tarttuvia melodioita niin introssa kuin välikkeissäkin ja livenä outro venyi hieman pidemmäksi Noelin riffitellessä.

Tämähän oli keikkasuosikki alusta loppuun saakka, vaikka olikin välillä poissa settilistoilta hetkittäin. Viimeisellä rundilla Supersonic nousi uuteen loistoon kuulostaen paremmalta kuin kertaakaan vuoden 2000 jälkeen. Harmi että bändille kävi kuin kävi…

Mistäkö tämä kertoo? Sen voi jokainen kuulija kehitellä itselleen. Onpa taas mahtava biisi. “You need to find a way for what you wanna say / but before tomorrow / ’cause my friend said he’d take you home / he sits in a corner all alone / he lives under a waterfall / nobody can see him / nobody can ever hear him call”.

I need to be myself
I can’t be no one else
I’m feeling supersonic
Give me gin and tonic
You can have it all but how much do you want it?
You make me laugh
Give me your autograph
Can I ride with you in your B.M.W?
You can sail with me in my yellow submarine

You need to find out
’Cos no one’s gonna tell you what I’m on about
You need to find a way for what you want to say
But before tomorrow

’Cos my friend said he’d take you home
He sits in a corner all alone
He lives under a waterfall
Nobody can see him
Nobody can ever hear him call

You need to be yourself
You can’t be no one else
I know a girl called Elsa
She’s into Alka Seltzer
She sniffs it through a cane on a supersonic train
She made me laugh
I got her autograph
She done it with a doctor on a helicopter
She’s sniffin in her tissue
Sellin’ the Big Issue

She needs to find out
’Cos no one’s gonna tell you what I’m on about
She needs to find a way for what she wants to say
But before tomorrow

’Cos my friend said he’d take you home
He sits in a corner all alone
He lives under a waterfall
Nobody can see him
Nobody can ever hear him call”

https://www.youtube.com/watch?v=K8EHSd_QSoo

Oasis – TOP21-songs: 4 – Don’t Look Back in AngerOasis – TOP21-biisit: 4 – Don’t Look Back in Anger

From the album (What’s the Story) Morning Glory? (1995).

A mega ballad sang by Noel himself. The first listen of this one is clearly in mind as well: it occurred during the same trip than with Acquiesce, which placed on number 6. (What’s the Story) Morning Glory-album was played first and this song came out of the player just as we were leaving Lieksa. The melody of the refrain struck me immediately.

Noel said in an interview once that he tried to compose refrains that a stadium-full of people could sing along. This one’s just like that but there’s great things surrounding that as well. The lyrics are written about a break-up but from a different point-of-view than usually.

“So Sally can wait
she knows it’s too late
as we’re walking on by
her soul slides away,
”but don’t look back in anger”
I heard you say”

Also the b-section (meaning the part inbetween the verse and the chorus) deserves a mention. This is how a song builds it’s tension! Especially it’s last few measures are great. And the text ain’t bad there either.

“So I’ll start the revolution from my bed
Cos you said the brains I had went to my head
Step outside ’coz summertime’s in bloom
Stand up beside the fireplace
Take that look from off your face
You ain’t ever gonna burn my heart out”

Also the outro is great. The story ends, a little surprisingly, with something like an epilogue, raising the songs classic-status further.

This is a song from which I have to share a live version from which Don’t Look Back in Anger’s power can be experienced. In their home city Manchester there used to be quite a party everytime when their own boys came to town.

https://www.youtube.com/watch?v=_43llAvXSnc

Albumilta (What’s the Story) Morning Glory? (1995).

Megaballadi, jonka Noel tulkitsee. Tämänkin ensikuuntelu on mielessä: kyseessä oli sama reissu kuin sijalla 6 olleen Acquiescen kohdalla. Tämä levy soi ensin, ja tämä nimenomainen biisi juuri sillä hetkellä kun oltiin lähdössä Lieksasta. Kertosäkeen melodia vei mennessään heti.

Noel on joskus sanonut hakeneensa sellaisia kertosäkeitä, joita stadionillinen ihmisiä voi hoilata mukana. Tässä on juuri sellainen, mutta ympärillä on muutakin hienoa. Teksti on ero-aiheinen, mutta vähän eri kulmasta kuin tavallisesti.

“So Sally can wait
she knows it’s too late
as we’re walking on by
her soul slides away,
”but don’t look back in anger”
I heard you say”

Myös b-osa, eli säkeistön ja kertosäkeen välissä oleva, ansaitsee maininnan. Näin nostatetaan jännitettä! Varsinkin sen viimeiset tahdit ovat huikeita. Eikä teksti sielläkään kehno ole.

So I’ll start the revolution from my bed
Cos you said the brains I had went to my head
Step outside ’coz summertime’s in bloom
Stand up beside the fireplace
Take that look from off your face
You ain’t ever gonna burn my heart out”

Myös loppu on mahtava. Tarina loppuukin hieman yllättävästi kuin epilogilla, nostaen klassikko-statusta entisestään.

Tästä täytyy laittaa jakoon live-versio, jossa biisin mahti tulee esille. Kotikentällä Manchesterissa tuppasi aina olemaan melkoiset pirskeet, kun omat pojat saapuivat kaupunkiin.

https://www.youtube.com/watch?v=_43llAvXSnc