Toomion TOP100: 85. Liekki – Rajan Piirsin Taa

Tuottaja: Jyrki Tuovinen, Liekki
Nauhoitettu: 2004
Julkaistu: 23.2.2005
Levy-yhtiö: Mercury / Universal

Suomen listan 4.

Korpin jälkeinen levy on huomattavasti edeltäjäänsä pidempi teos. Mutta jo aiemmin tutuksi tullutta, lapsellisuuteenkin taipuvaa tematiikkaa oli ripoteltu niin kansiin kuin teksteihin. Tällainen lapsen sinisilmäisyys ja vilpittömyys viestii jotain samaa kuin Kasevassa oli aikoinaan kuultavissa.

Kappalemäärän takia hiukan hajanaiseksi jäävä albumi sisältää muutaman todellisen helmen, paljon hyvää ja pari heikompaa hetkeä. Lähes pianovetoinen Jäljet on minimalistisen musiikin helmi. Nimibiisi taas lainaa tunnelmansa Kuusamoon-biisistä. Lyriikat ovat liekkimäisiä. Niitä ei tosin kovin helposti tämän levyn kappaleisiin netistä löydy.

”Usein puhutaan basisti-rumpali-duosta, mutta tämän bändin sydän on basisti-kiippari.”

Bändi soittaa niin pirun tanakasti, että ei sitä voi olla ihailematta. Usein puhutaan basisti-rumpali-duosta, mutta tämän bändin sydän on basisti-kiippari. Kitaristi-laulaja Janne Kuuselasta on paha sanoa, onko hän taitava soittaja vai ei. Taitava säveltäjä hän joka tapauksessa on.

Kitarapuolellakin on entistä enemmän efektiä, joka kertoo uusien ovien tai kurkottelusta. Musiikin joukkoon on heitelty jopa pieni ripaus progea Kaikki soittimet on eroteltu miksausvaiheessa toisistaan hienosti. Soundit ovat muutenkin häiritsemättömät.

Syksyinen levy tunnelmaltaan. Ruskaa, vesisadetta ja selkeitä soundeja. Jos joskus kaipaa tanakkaa bassotaajuksien toistoa niin tämän levyn parissa kyllä.

PARHAAT HETKET
Jäljet Minimalistisen musiikin helmi.
Rajan Piirsin TaaLokakuista kuusimetsää ja alijäähtynyttä vettä.

EI LÄHDE
Saarelaiset Yhdentekevä rallattelu.

http://open.spotify.com/album/7Hawp2vr54yRBs5d0R7628

Toomion TOP100: 88. Midlake – The Courage of Others

Tuottaja: Midlake
Nauhoitettu: 2009
Julkaistu: 1.2.2010
Levy-yhtiö: Bella Union

Brittien listalla 18.

Midlakeen taisin törmätä aivan Rumban arvosteluiden kautta. Kuuntelin sitä sivumennen useamman kerran, mutta keskittynyt en. Kun sain itseni keskittymään, musiikki kyllä yllätti iloisesti.

Väistämättä tulee mieleen gregoriaaninen chant-laulanta. Kannen kuva toki vahvistaa tuota mielikuvaa, mutta Tim Smithin laulusoundi ja harmoniset stemmat kertovat sen, että jotain hyvin keskiaikaista ovat miehet löytäneet folk-musiikkinsa mausteeksi. Vaikka en noituuteen kovasti uskokaan, niin tämä levy jotenkin lumoaa. Sen voi helposti pyörittää läpi kaksikin kertaa putkeen. Aiheuttaa siis transsia.

”Tätä kuunnellessa tulee sellainen olo, että bändillä on oikeasti jotain sanottavaa.

Lyyrisesti liikutaan Äiti Maan sylissä niin vahvasti, että on vaikea sanoa milloin kertojana on ihminen, milloin se on Luonnon Ääni, jonka välikätenä bändi toimii. Tätä kuunnellessa tulee sellainen olo, että bändillä on oikeasti jotain sanottavaa.

Tämä on niitä harvoja levyjä, joiden soidessa ei tule mietittyä miten bändi soittaa. Tätä kuunnellaan kokonaisuutena. Bändi on kyllä taitavakin; se tulee ilmi esimerkiksi ensimmäisen biisin rumpufilleissä ja toisen biisin bassolinjassa.

Parhaiten tämä menee sadesäässä esimerkiksi kalassa tai sitten autolla ajellessa. Tosin transsi ja autoilu eivät ihan samaan lauseeseen moraalisesti sovi.

PARHAAT HETKET
Rulers, Ruling All ThingsPuistattavan kova laulumelodia.

EI LÄHDE
Fortune Pikkuisen liian iloinen albumin muuhun antiin nähden.

http://open.spotify.com/album/75mRdr4HtsVKWJ11hrqZ79