TOOMION TOP100: 33. Paradise Lost – Host.TOOMION TOP100: 33. Paradise Lost – Host.

Producer: Steve Lyon
Recorded: 1998-1999
Published: 28.4.1999
Label: EMI

#7 in Finland, #4 in Germany. A bit disappointing elsewhere.

SINGLES
– So Much is Lost
– Permanent Solution

Once I borrowed a couple albums from Paradise Lost’s early era. It’s awful. Maybe devil himself could listen to it. But this Host.-album, this is brilliant.

The album grew so well-balanced piece of work, that it has been stay on top for more than 15 years. The album is very exciting, because I cannot name the best song on it. The album sounds are a little bit 90’s. However, the sounds not detract the excellence of the compositions.

Even the album is mainly very balanced, without peaks, some songs have provoking points too. For example, fatal strings on Nothing Sacred, or female vocals on It’s Too Late. Harbour has the mood while the rain has wet the the city. You can hear that the band has made music for a long time. The songs can stand on their own feet.

”Paradise Lost singer Nick Holmes is a very talented on albums, although may not be very large-scaler. Nor live performances he is not at his best. However, in his own small territory, he turns up well. ”

Paradise Lost singer Nick Holmes is a very talented on albums, although may not be very large-scaler. Nor live performances he is not at his best. However, in his own small territory, he turns up well. The style is strongly in Depeche Mode’s field. It succeeds remarkably well, even if not please the fans. However, the words are in sync with the gloom, like a Gothic style.

This is precisely the steady album. Listenable. It’s ideal for listening when you sit tired on the bus after school or work.

THE BEST MOMENTS

It’s Too Late – The most touching song.

NOT SO BRILLIANT
There’s not substandard tracks.

https://www.youtube.com/watch?v=C_KIN8oMS2w&index=2&list=PLaKGqsgrt0cLPdXxqHlQHbMYL7w4Z4jevTuottaja: Steve Lyon
Nauhoitettu: 1998-1999
Julkaistu: 28.4.1999
Levy-yhtiö: EMI

Suomessa listasijalla 7. Saksassa jopa 4. Muualla maailmassa pienoinen pettymys.

SINGLET
– So Much is Lost
– Permanent Solution

Aikoinaan lainasin kokeeksi Paradise Lostin alkupään mörrituotantoa. Sitähän ei kuuntele pirua lukuun ottamatta kukaan. Sen jäljiltä Host. oli aika yllätys.

Levy kasvoi kuuntelussa niin tasapainoiseksi teokseksi, että se on säilynyt kuuntelussa yli 15 vuotta. Levyhän on siitä jännä, ettei siltä ulkomuistista osaa nimetä yhtäkään selkeästi parasta biisiä tai hittiä. Levyn soundeilla on ajettu jo parisataa tuhatta, mutta vielä niillä eteenpäin pääsee. Luottopeli, joka menee katsastuksesta läpi, vaikka se ei ulkomuodolla enää houkuttelekaan tien päälle. Soundipuoli ei kuitenkaan sävellysten erinomaisuutta vähennä yhtään.

Kappaleissa on tasaisuudestaan huolimatta huomiotakin herättäviä kohtia. Esimerkiksi Nothing Sacredin kohtalokkaat jouset tai It’s Too Laten naisstemmat. Harbourissa taas on sateesta märän kaupungin tunnelmaa. Kaikesta kuulee, että musiikin kanssa on takana jo pitkä taival. Kappaleet pysyvät pystyssä omin jaloin.

”Paradise Lostin laulaja Nick Holmes on erittäin tasokas albumilaulaja, vaikkei ehkä skaalaltaan kovin laaja. Eikä ilmeisesti livenäkään omimmillaan. Omalla pienellä alueellaan hän kuitenkin vääntää hyvin.”

Paradise Lostin laulaja Nick Holmes on erittäin tasokas albumilaulaja, vaikkei ehkä skaalaltaan kovin laaja. Eikä ilmeisesti livenäkään omimmillaan. Omalla pienellä alueellaan hän kuitenkin vääntää hyvin. Tyylissä pelaillaan vahvasti Depeche Moden kentällä. Se onnistuu harvinaisen hyvin, vaikkei faneja miellyttänytkään. Sanoissa ollaan kuitenkin synkassa synkkyyden kanssa, kuten goottityyliin kuuluu.

Tämä on nimenomaan tasainen albumi. Helposti kuunneltava. Kuunnella sopii neljän linja-autossa väsyneenä koulu- tahi työpäivän jälkeen.

PARHAAT HETKET
It’s Too Late – Koskettavin kappale. Sävellyksellisesti ainakin.

EI LÄHDE
Ei ole yhtään huonompaa kappaletta.

https://www.youtube.com/watch?v=cRrZleS-Ds0&list=PLaKGqsgrt0cLPdXxqHlQHbMYL7w4Z4jev