Toomion TOP100: 53. Stam1na – Viimeinen Atlantis

Tuottaja: Miitri Aaltonen
Nauhoitettu: 2009-2010
Julkaistu: 10.2.2010
Levy-yhtiö: Sakara Records

Lista-ykkönen Suomessa. Myi platinarajan vuonna 2012.

Piti lukea ammattikorkeakoulun viimeisiä isoja tenttejä varten, mutta se jäi vähän paitsioon uuden Stam1nan ilmestyttyä. Veljeni tilasi minulle vieläpä erikoispainoksen, johon kuuluu komea kirjanen.

Edellinen Raja-albumi oli ollut suurelle yleisölle kokonaisuutena hienoinen pettymys, joten Stam1nan oli pystyttävä parempaan. Tällä kertaa saatiin teemalevy, joka kertoi ilmastonmuutoksesta. Se oli muutenkin linjaltaan yhtenäisemmin ekologisen käyttäytymisen kannalla.

Stam1na oli ensimmäisellä levyllään perinteistä teknistä trashia, toinen levy oli onnistunut Devin-tyylinen progethrash-levy ja kolmas oli kuivien ja raakojen soundien paahtoa. Nyt tultiin pehmeämpiin soundeihin takaisin. Levyllä kosketinsoittimet olivat ensimmäistä kertaa virallinen osa bändiä, sillä Emil Lähteenmäki sai vakituisen jäsenen paikan. Se lisääkin sovituksiin hyvin ilmaa. Biisit seuraavat ja tukevat toisiaan. Soitto on teknisesti taitavaa ja Hyrde osaa laulaa. Bändi on minulle toiminut aina levyllä paremmin. Syy tähän on vieroksumani live-pelleily ja soundien heikkous keikkatilanteissa.

”Stam1nan nopeatempoiset kohdat ovat pääsääntöisesti kultaa, mutta hitaat kohdat eivät yllä mitaleille.”

Viimeinen Atlantis on nimenä hiukan teennäinen, joka toisaalta sopii Stam1nan linjaan. Sanoituksiin selkeästi satsataan, mutta niissä on osaltaan ikäviä inhorealistisia säikeitä. Stam1nan nopeatempoiset kohdat ovat pääsääntöisesti kultaa, mutta hitaat kohdat eivät yllä mitaleille.

Levy on alusta loppuun taidesepän takomaa rautaa, eikä montakaan huomauttamisen paikkaa tule. Tarina vierii eteenpäin. Stam1nan vahvuudesta kertoo se, että montakaan saman genren bändiä ei Suomen listoilla liiku. Stam1na on siellä pyörinyt jo kymmenen vuotta. Bändistä nimittäin kuulee, että on jo ikää. Helppoihin ratkaisuihin ei liian usein sorruta. Varsinkin siirtymät osasta toiseen koostuvat monenmoisista pienistä keksinnöistä.

PARHAAT HETKET
Elämän Tarkoitus
Iloinen rokki on piristävä ja todella harvinainen elementti suomalaisessa hevimusiikissa.


EI LÄHDE
Viimeinen Atlantis
Liian hidas, eikä päälle liimatut jääkarhut pelasta sanoituspuoltakaan.

https://open.spotify.com/album/19JOooYajwZ2P6mwVcBOrm