Viikon Aivoradio 9

VIIKON AIVORADIO 9/2018

Leverage – Red Moon Over Sonora: On mennyt ohitse tämän bändin paluu. Maistuvaa melodista rock/heavyä kaikille Pekka Heinon vokaalien ystäville.

Swans – Screen Shot: Erittäin kummallista ja jossain määrin ärsyttävää musaa. Tälle(kin) on kuitenkin aikansa ja paikkansa. Livenä Swans oli mykistävä kokemus.

Styx – Mr. Roboto: Kaverin seinältä bongattu. Erittäin outo ja kummallinen, mutta hyvinkin viihdyttävä.

Akhlys – Tides Of Oneiric Darkness: Nightbringer pääjehu tekee erittäin vakuuttavaa musaa muillakin tahoillaan. Tämä, takkatuli, viskimoukku ja paukkuva pakkanen on pettämätön yhdistelmä.

X Japan – Rose Of Pain: Erittäin komea levyn lopettamisbiisi. Japanilaiset osaavat tehdä eeppisyyden omalla tavallaan kornisti, mutta erittäin tyylikkäästi.

Lione/Conti – Misbeliever: Tähän tuli törmättyä jossain määrin vahingossa, mutta kyllähän tämmöinen leppoisa power metalli maistuu aina silloin kun aurinko paistaa.”
– Yyte

Annihilator – Crystal Ann: Legendaarinen introkappale vanhalta thrash-jyrältä.

Symphony X – Inferno (Unleash the Fire): Progressiivisen power metallin seniori Symphony X on ilmeisesti tekemässä uutta levyä. Aikoinaan tämä oli aika kova. Russell Allenin äänessä on särmää.

Steve Hackett – Mechanical Bride: Genesiksen kitaristin soolotuotantoa. Hämmentävä kertosäe.

Nirvana – Very Ape: Tästä oli sample tuolla TOP200-biisilistalla.

The Prodigy – Voodoo People (Pendulum Remix): Ja tästä siitä sämpläyksestä vielä vähän erilainen versio.

Baker Gurvitz Army – Love Is: Yyten suosituksesta tutustuin. Melkoista ilotulitusta.

Megadeth – Mechanix: Tämähän on se historiaan jäänyt kiista Metallican ja Mustainen välillä. The Four Horsemen alkuperäisversiona.

Elbow – One Day Like This: Indierockia kymmenen vuoden takaa.

UNKLE – Chemistry: Yksi elämäni parhaita keikkoja oli UNKLE Ilosaarirockissa. Ei voinut yhtään tietää, mitä sieltä oli tulossa. Tuli ainakin tällaista.

Curtis Harding – On and On: Uuden ajan soul-mies. Pöytäännaputus-efekti.”
– T

Pugh Rogefelt – Jag Är En Liten Pojk: Hectorin Hesan pikku poika on syntyperältään ruotsalainen.

Rory Gallagher – In Your Town: Mr. Gallagher, en tiedä kenen armosta, mutta kitaraa hän kyllä osaa soittaa.

Lou Reed –  Walk On The Wild Side: Löysin Loun musiikin vasta varttuneemmalla iällä. Lieneekö ollut samettisessa tunnelissaan piilossa?

Larry Carlton – Things We Said Today: Hill Street Bluesin tunnarin useat tunnistavat, Mike Postin sävellys feat. Larry Carlton kitara. Tällä kertaa Larry vaimonsa kanssa tarjoaa toisenlaisen Beatles-tulkinnan.

Jon Bon Jovi – Destination Anywhere: Jon Bon Jovikin on vasta myöhemmän iän löytöjä – hyvä, että edes silloin.

Carpenters – (They Long to Be) Close To You: Puhdasääninen rumpalityttö Karen kuoli liian nuorena anorexiaan. Mutta onhan tämä Rakkauslaulu.

Kooks – Do You Wanna: Luke Pritchardin säveltämä kappale. Viikon teemaani liittyen uusi löytö minulle.”
– Yyte

Natalie Prass – Short Court Style: Prassin uusi tuli jo jaetuksi sivullekin. Tyylin muutos ensilevyn taidepopista on havaittavissa.

The Outatime Orchestra – Back to the Future: ”Meillä ei ole rahaa tehdä massiivisimpia erikoistehosteita, joten musiikin pitää olla suurta”, sanottiin Alan Silvestrille, kun Paluu Tulevaisuuteen-elokuvaa tehtiin. Aika ikoniseksi soundtrack sitten muotoutuikin.

Eppu Normaali – Arkussa vainaan (live): Liekö tämä live-otanta jopa parempi kuin studioversio? Paunolta hienoa bluesahtavaa kitarointia.

Europe – The Final Countdown: Kympin biisi yhä.

Jeff Beck – Cause We’ve Ended as Lovers: Pääsin yhdessä soittoprojektissa tapailemaan tätä biisiä. Ihmeitä ei tapahdu, mutta tunnelma vangitsee.”
– A

https://open.spotify.com/user/auscultocom/playlist/7kUomsFGBC3De8V9mOT2Ve?si=muIbb9DkSayk2odiJlBTiQ